18.10 Lähiopetuspäivä

18.10 Lähiopetuspäivä

Aktivointi ja porinaryhmä, mikro-oppimistehtävän aihe ja metodi. Hyvin selkeä esitys ja aktivoi opiskelijoita porinaryhmällä jolla oli aikaa tosin aika vähän.

Ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen Mitä on ohjaus ? Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutusta, jolla tuetaan ohjattavan kasvua itsenäiseksi ja autonomiseksi toimijaksi. Ohjaaja ei anna suosituksia, vaan pyrkii vuorovaikutuksen avulla saamaan opiskelijan toimimaan itsenäisesti.

Ohjaukseen kannattaa liittää jonkinlaiset tavoitteet. Ohjaus kuuluu kaikille henkilökuntaan kuuluville. Mitä ohjataan: Ohjataan oppimista ja opiskelua, persoonallista kasvua ym...

Kuka ohjaa: Ohjaaja  on opettaja, ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja. Opettaja voi käyttää ohjaajia apuna. Ohjaajan merkitys: ohjaajan taidot on merkittävä tekijä ryhmän etenemiseksi. Ohjaustoimia ovat molemminpuolinen palaute, kysymysten esittäminen, erilaiset ryhmäsopimukset (laaditaan yhdessä, luovat turvallisuutta, opiskelurauhaa ja pysyvyyttä)  ja puitteiden säätely. Ryhmän ohjausta pitää tehdä tasapuolisesti. Ohjaajan sitoutuminen on tärkeää sekä perehdyttää ryhmä tavoitteeseen ja luoda ryhmähenkeä. Tulevaisuudessa aiemmin kielletyt tasoryhmät saattavat palata takaisin henkilökohtaistamisen tultua.

Ammatillinen kasvu: on osa yksilön oppimisen kokonaisuutta, jolle työelämä ja organisaatio rakentaa kehykset.

Ammatillisen kasvun tavoitteena on asiantuntijuus. Asiantuntijuus on osaamisen tunnistamista ja sen siirtämistä sosiaaliseen todellisuuteen vaikuttamiseksi.

Ammatillinen identiteetti muodostaa ammatillisen kasvun perustan. Ammatillinen identiteetti on ihmisen käsitys itsestään työntekijänä ja suhteessa työhönsä. (Päivi Tynjälä) Moodle
Miten ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua huomioon ottaen oppimisprosessin vaiheen.
Ryhmädynamiikka

Tarjotaan ryhmään kuuluvien ihmisten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Ryhmädynamikkaan tarvitaan ohjaaja / Johtaja. Dynamiikkaan vaikuttaa persoonat, ikä
Roolisuhteita ovat tehtäväroolit (puheenjohtaja, sihteeri), kommunikaatioon liittyvät roolit (puhelias, hiljainen), valtaroolit (johtaja, toimeenpanija, alaine) ,tunneroolit (rohkaisija, seurailija huomion tavoittelija) normirakenteeseen liittyvät roolit (kontrolloija, vesittäjä manipuloija)
Ryhmän tavoitteita ovat tehtävätavoitteet: usein ryhmän ulkopuolella oleva tehtävä. etsitään vastauksia ongelmiin kehitetään sovellus, rakennetaan joku tuote
Prosessitavoitteet: asenteiden muuttuminen, yhteistoimintakyvyn kehittyminen, ryhmän johtaminen
Ryhmällä on muotoutumisvaiheet: 1 tutustuminen, ryhmän jäsenyys, ryhmän tehtävän selkiyttäminen, varovaista, kukaan ei halua ärsyttää ketään, ilmapiiri yleensä myönteinen ja  2 kuohuntavaihte /normit muodostuvat, roolien etsintä, yksilölliset tarpeet, testataan ohjaajaa ja toisia
Ryhmän muotoutumisessa syntyy  3 pelisääntöjen vaihe (sisäinen yhteenkuuluvuus, ryhmä alkaa kiinteytyä, jäsenten erilaisuus hyväksytään ja pyritään yhteistoimintaan , 4, kypsän ryhmätoiminan vaihe työskentely on tehokasta ja ryhmän tehtävän mukaista, tavoitetietoista ja roolit ovat joustavia, 5 ryhmän lopettamisvaihe (surutyö tai helpotus)

17.10 lähiopetuspäivä

Mikro-oppimistehtävässä pohdittiin mikä on itsearvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Aivoriihimenetelmällä ryhmässä pohdittiin tätä kysymystä. Itsearvioinnin merkitys aukesi monesta näkökulmasta, se on haastavaa mutta pakollista, että oppiminen ja osaaminen kehitttyy, samoin motivaatio ja itsetuntemus.

Opiskelijan arvioinnin perusteet perustuvat lakin. 2018 arviointiin osallistuu opettaja ja työelämän edustaja, arviointikeskusteluun opiskelija voi osallistua. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa, mutta sen avulla voidaan myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Ammattiosaamisen näyttö on samalla koko opintokokonaisuuden arvosana. Kolmosen arvosana edellyttää, että opiskelija on tehnyt kaikki opintokokonaisuuden asiat itse omatoimisesti, ilman ohjausta. Kakkosen saa, jos ohjausta on vähän. Enimmäkseen ohjatusti suoritettuna arvosana on ykkönen. Mukautettu arvosana on erityistuen tarpeessa oleville nuorille, eli jos opiskelija ei selviydy ohjattunakaan opetuksena.

Opiskelijalla on oikeus uusia ja korottaa arvosanaansa, näiden kertoja ei ole määritetty. Opettaja voi päättää onko opiskelijalla ollut mahdollisuus esimerkiksi viikossa oppia tai parantaa suoritustaan arvosanan korottamisen edellytykseen. Ei ole realistista, että satojen oppituntien oppimäärää voisi korottaa ihan kevyin perustein tai lyhyellä varotusajalla. Esimerkiksi 30 opintopisteen suoritusta on vaikea korottaa tai uusia. Ammattiosaamisen näyttö kattaa kaikki osaamisen alueet ja loppuosaamisen. Ammattiosaamisen näyttöön voi ottaa uusintaan jonkin pienen työn tai tehtävän kautta. Aika voi olla esimerkiksi kaksi viikkoa, mikäli näyttää, että opiskelija on motivoitunut tekemään uudestaan ammattiosaamisen näytön. Opiskelijan on oikeus saada ohjausta ja opetusta Tämä ei ole opettajan päätettävissä.  Tämän kautta opiskelija voi suorittaa tutkinnon, tai saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

Opiskelijan provosoinnista tapahtuneen ylilyönnin seurauksena opettaja häviää aina. OAJ ja työnantaja eivät ole tässä opettajan puolella. Koulutusta järjestävän tahon pitää mahdollistaa opiskelijoiden osallisuus, esimerkiksi opiskelijakunnan kautta ja huolehtia, että opiskelija opiskelijakuntaan liityttyään on mahdollistua osallistua em. tahon kokoukseen. Opiskelijakuntaa ei myöskään saa ohjeistaa, vaan sen pitää antaa toimia kouluaikana. Opiskelijakunnan toiminta toisaalta myös kehittää oppilaitoksen toimintaa.
Arviointiprosessissa on lähtötilanne, jossa selvitetään mitä opiskelija osaa. HOPS suunnitellaan suhteessa ops:n ammattitaitotavoitteisiin. Lähtötilanne etenee Jatkuvaan arviointiin ja kannustavaan palautteeseen opetustilanteissa ja oppimistehtävissä. Opettajan pitää ohjata opiskelijat aina itsearviointiin. Kolmas vaihe on Opintojakson / tutkinnon osan arviointi: Koostuu monipuolisista kokonaisuuksien hallintaan liittyvistä tehtävistä.. Ei pelkkää lopputenttiä ! Arvioinnissa arvioidaan oppimista ja osaamisen arviointia. Päivittäin seuraamalla oppilaiden työskentelyä, antamalla rakentavaa palautetta ja ohjausta. Arvioinnin ei tarvitse olla numeerista, vaan se voi olla suullista.
Aikuispuolen ammattioppilaitoksen näytöt ja näyttötutkinnot tehdään aina työelämässä. Nuorisopuolella arviointi voidaan suorittaa myös oppilaitoksessa.
Arviointimenetelmiä ovat Oppimispäiväkirja, johon opiskelija raportoi oppimaansa ja mitä jää epäselväksi Mitä merkitystä opituilla asioilla on. Voi olla kirjallinen, video, sanallinen (keskustelu) SWOT- analyysi itsearvioinnin välineenä. Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet, Uhat.
Vertaisarviointi: Opiskelijat arvioivat toistensa suoritusta palautteen kriteereiden perusteiden avulla. Toimii pienryhmissä tai pareittain.
Arvioinnin ohjeistus löytyy Arvioinnin opas -kirjasta /sähköisenä

5.10 Lähiopetuspäivä

5.10 Lähiopetuspäivä

Ammatillisen koulun opettajalla on noin 24,5 tuntia / viikko ja 40 viikkoa vuodessas opetusta.

Opetusvelvollisuus on 730 - 930 tuntia / vuodessa.

Aikaan ja paikkaan sitomatonta suunnitteluaikaa on 25 - 30 % työajasta tulevaisuudessa. Ammatillisen opettajan palkka tulee olemaan parin vuoden päästä lisien kanssa noin 4100 - 4300 € / kk. AMK tekniikan opettajien palkka lähtee yli 5000 €/ kk .

Mikro-oppimistehtävässä Outi ja Terhi esittelivät uutena oppimisympäristönä case-opetusmetodilla YritysAmiksen pyörittämän kahvilan, jossa opiskelevat opiskelijat tekevät kahvilatyötä ja oppivat työtaitoja kahvilan pidon vaatimuksiin. Tehtävänä oli tarkastella mitä kaikkea taitoja ja asioita opiskelijat oppivat kahvilatoiminnassa, opettajat valaisivat lopuksi kyseisen opintolinjan opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet kyseiseen harjoitukseen liittyen..

 Kävimme läpi ryhmätöinä minkälainen on hyvä oppimisympäristö tämä oli oma aiheemme ja herätti paljon keskustelua, ryhmätyönä myös mitä vaatii elinikäinen oppiminen. ECVET -osaamisperusteisuus, ryhmätyö. ECVET-tavoitteena yhdenmukaistaa tutkintorakenteet. viimeisenä esityksenä ydinainesanalyysi. Ydinainesanalyysin avulla voidaan tutkia, mikä opetettavassa asiassa on tärkeintä ja se on pakko osata, se on Ydinasiaa. Ydinasian opittua voidaan siirtyä laajempiin tietoihin, ja niiden päälle vielä hyvä tietää osio. Aikaa opetuksen suunnittelussa pitää varata eniten ydinasialle. Ydinainesanalyysi selkeni minulle täysin.

Päivän tehtävät:

Mitä on osaamisperusteinen oppimissuunnitelma:

Osaamisperusteinen oppimissuunnitelma on uusi oppimissuunnitelman malli. Tässä suunnitelmassa keskitytään siihen, miten oppimisesta saatu osaaminen voidaan osoittaa opinnoissa. Osaaminen pitää tunnistaa ja tunnustaa. Jos opiskelija sanoo, että hän osaa rakentaa linnunpöntön, häntä pyydetään tekemään sellainen, kun linnunpönttö on valmis, opettaja voi tunnustaa että hän osaa sen tehdä. Näin hän saa linnunpöntön rakennuksesta sitä vastaavan opintokokonaisuuden hyväksyttyä. Hänen ei tarvitse opiskellla tätä varten teoriaa, vaan tärkeää on itse osaaminen.

Mitä EVCET tarkoittaa: EVCET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä.  EVCETIN tarkoituksena on, että missä tahansa euroopassa suoritettuja opintoja ja tutkinnon osia voisi hyödyntää yhdenmukaisella tavalla Euroopan alueella. Kaikkien tutkintojen kaikkia opintokokonaisuuksia ja tutkinnon osia vertaillaan opintopisteiden määrällä. Osaamisen ja oppimistulosten tarkastelussa käytetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä.Opintosuoritusten siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla. Ensimmäisessä vaiheessa päämääränä on koulutuksessa olevien liikkuvuuden edistäminen.

Miten opetusta suunnitellaan

Opetuksen suunnittelussa pitää ensin määritellä selkeästi opetuksen tavoitteet, eli mitä opettaja haluaa asiasta opittavan ja mikä on opetuksen aikataulu. Sen jälkeen mietitään mikä on sitä ydinasiaa, joka opetuksessa on kaikkein tärkeintä oppia ja mitä ydinasian lisäksi kannattaisi opetukseen tuoda. Opetuksen sisällön miettimisen lisäksi pitää valita opetusvälineet, opetusmetodit ja opetusmateriaalit. Tärkeää on miettiä myös, miten asiat esittää, että ne olisi helpointa ymmärtää. Opetuksen suunnitteluun kuuluu myös arvioinnin suunnittelu. Opetuksen jälkeen opettajan pitää arvioida opetuksen taso, hän voi kerätä opiskelijoita esimerkiksi kirjalllisen palautteeen.

Mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa. http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/opstyo/ydinainesanalyysi.html

Ydinainesanalyysi tarkoittaa sitä, että opettaja miettii opetettavan aineensa sisäisen rakenteeen mahdollisimman tarkasti.Käytännössä analyysi tapahtuu siten, että kurssin tai kokonaisuuden aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot luokitellaan 2-4 luokkaan. Jako voi olla esimerkiksi, että opetettavan aineen rakenteessa on ydinasiat, täydentävät asiat, ja erityistuntemusta vaativat asiat. Ydinaines on sitä oppimisen aluetta, jonka tiedot ja taidot opiskelijan on hallittava ja jonka oppiminen pitää olla syväoppimista, ja oppimistulosten pysyviä. Kun opettaja tekee ydinainesanalyysin opetettavasta asiastaan, hän pystyy myös laskemaan paremmin opetettavaan asiaan liittyvän ajankäytön. Ydinaines on opetettavan aineen teorioita, malleja ja periaatteita.

Tärkeää on se, että opiskelijat oppivat opetettavan aineen ainakin keskeisimmät ydinasiat, ennen kuin he jatkavat opintojaan ydinaineksen ympäriltä vaativampiin kokonaisuuksiin. Ydinaines on esimerkiksi senioreiden tietokoneen käytön opetuksessa, miten tietokone avataan, miten hiiri ja näppäimistö toimii. Kun nämä asiat ovat hallussa, voidaan jatkaa opetusta esimerkiksi kansion tekemiseen, johon hiiren käyttö ja painikkeet ovat edellytys. Samoin tekstin kirjoittaminen ja sen tallentaminen tehtyyn kansioon.

Osaaminen ja oppiminen

Opetusteko -> Oppimisteko -> Osaamisteko

Oppiminen

Oppimista ei voi tapahtua, mikäli oppimista ei viedä oman mukavuusalueen lähikehityksen vyöhykkeelle tai epämukavuusalueelle, epämukavuusalueelle ei kuitenkaan saa viedä oppilasta liian nopeasti, sillä hän tipahtaa kärryiltä ja oppiminen vaikeutuu liikaa.

Lähikehityksen vyöhyke on alue, johon osaamista ei ole riittävästi, mutta perusteet ovat hallussa. Tämän kiinnostavan alueen opiskelu kehittää oppimista.

Mukavuusalue on se alue, jossa on helppoa ja turvallista olla ja työskennellä, mutta sen alueella ei juuri tapahdu oppimista. Oma mukavuusalue kuitenkin pienenee, jos sieltä ei koskaan lähde pois.

Oppimistyylitestit ovat ristiriitaisia, ne eivät ole luotettavia, niiden käyttöä ei suositella. Oppiminen on aina yksilöllistä jolloin opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Testeillä pyritään muka sanomaan, kuka on auditiivinen, kuka visuaalinen ja kuka kinesteettinen oppija. Oppiminen kehittyy kun heikkouksia vahvistetaan ja vahvuuksia hyödynnetään, eli kompensoidaan.

OPS on opetussuunnitelma, se on hallinnollinen ja julkinen asiakirja ja se on koulutuksen järjestäjän laatima ja hyväksymä. OPS on opetuksen ja oppimisen suunnittelun lähtökohta ja väline.

Opetussuunnitelmajärjestelmä on kolmitasoinen,

alin taso on Valtakunnallinen taso (hallitus, eduskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö yms.) keskitaso on Paikallinen taso (koulutuksen järjestäjä, jolla on oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma)

korkein taso on yksilötaso /opiskelijalle tehtävä HOPS, opettajan tekemä opetuksen suunnittelu, ohjaus/toteutus ja arviointi.

TOINEN ASTE: Valtakunnalliset tutkinnot perusteet sisältäen koulutusohjelmat ->

Toisella asteella on koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja kaikille koulutusohjelmille laaditaan omat. Osa kouluista vaatii tekemään tuntisuunnitelmat, opettaja tekee myös opetusmateriaalit. Opiskelijalle tehdään HOPS

Ammattikorkeakoulu päättää itse opetussuunnitelmistaan ja opintojaksokuvauksistaan jotka AMK:N hallitus tai rehtori vahvistaa. Tämä tuo haasteen miten vertailukelpoisia tutkinnot ovat, koulujen tavoitteet voivat olla todella korkealla vaihtelevasti, koska sisällöt kouluittain vaihtelevat. Koulutuksen järjestäjä laatii opintojaksot eri koulutusohjelmille ja suuntautumisvaihtoehdoille. Opettaja päättää arviointi- ja opetusmenetelmät

4.10 Lait ja asetukset lähiopetuspäivä

4.10 Lait ja asetukset lähiopetuspäivä

18.1 Oikeusvaltioperiaate: Suomen perustuslaki 2 pykälä 3 momentti.Opiskelijalla on lain mukaan oikeus saada opetusta ja tukea opinnoilleen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Opettaja käyttää julkista valtaa ja hänen toimintansa perustuu lakiin. Opettajan pitää ottaa alan lait ja opetuslait haltuunsa, ennen työn aloittamista, sekä lain nimikkeet, että niiden sisällöt. Jos asioita sovelletaan, ne pitää perustella, esimerkiksi opetussuunnitelmien teossa. Lainsäädäntö menee pedagogisen vapauden edelle, opettaja ei voi sooloilla, eikä tehdä asioita vakaumuksensa tavalla.

Sivuja joissa lakeja ja sääntöjä opetukseen liittyen: www.finlex.fi /Opetus- ja kultturiministeriön sivu, jossa kerrotaan opetusreformista ja sen aikataulusta www.minedu.fi / Opetushallituksen sivu www.oph.fi / tietoa myös opettajien ammattijärjestön sivulta  www.oaj.fi.
Finlexistä näkee lakiin tehdyt viitteet, eli mitä muutoksia lakiin on tullut. Finlexissä on aina ajantasainen tieto ja se on kaikille avoin ja ilmainen lakipalvelu. Jokaiselle opintoalalle on oma lakinsa., että opetusvälineissä tai opetusympäristössä on turvallisuusriski, hänen kannattaa kieltäytyä opettamasta, ettei vahinkoja satu ja viedä tieto tästä eteenpäin esimiehelleen. Opettajan on hyvä kouluttaa its

Työturvallisuus menee opetussuunnitelman edelle. Mikäli opettaja huomaaeään lakiopinnoissa ja päivittää omaa lakitietoaan ja osaamistaan. Opettajan pitää opettaa opetussuunnitelman mukaisesti, jos hän ei tiedä  opettamansa tutkinnon perusteita, hän voi lukea ne esimerkiksi

https://eperusteet.opintopolku.fi

Tekijänoikeus on tärkeä osa opettajan työtä, ettei opettaja syyllisty tekijänoikeusrikkomuksiin, hänen on syytä tietää mitä materiaalia hän voi käyttää ja mihin tarvitaan tekijän lupa. Sivustoja joissa voi perehtyä tekijän oikeuksiin, ovat www.opentekoa.fi / www.operight.fi / www.kopiraitti.fi
Opettaja omistaa tekemänsä materiaalin, jos hän on koulun materiaalin tuottaja. Yrityksessä materiaalin omistaa yleensä työnantaja, ellei ole toisin sovittu. Videota ei saa käyttää opetuksessa periaatteessa, koska se katsotaan elokuvan katsomiseksi, ja tekijänoikeuslaki kieltää näyttämästä elokuvia julkisesti. CC-lisenssillä (Creative Commons License) julkaistut videot ovat ok opetustilanteissa. Youtube-luvalla saa katsoa vain yksityisesti, ei esittää julkisesti. Opiskelijalle voi antaa linkin, että hän katsoo videon omatoimisesti. Koulutuskäyttöön käytettäviin videoihin voi kuitenkin kysyä luvan videon tekijältä. Hallintolaki kertoo minkälainen on hyvä virkamies, mitä hänen pitää tietää Henkilötietolaki on tärkeä, miten asiakirjat ja henkilötiedot käsitellään. Lastensuojelulaki on tärkeä tietää kun opetetaan alaikäisiä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta kertoo, mitä opettajalta vaaditaan työhön pääsemiseksi.

18.2

20.9 lähiopetuspäivä

20.9 Lähiopetuspäivä

Oli antoisa päivä. Tehtiin mikro-opetustehtävä Osmo Mannisen kanssa. Teimme osaltamme pohjatyötä kesän aikana ja kokosimme ajatuksia syyskuussa paria viikkoa ennen opetustilaisuutta.
Haasteena oli alkuun miettiä mitä tehtävänanto tarkoitti, oliko kyse siitä miten opettaja tuntee oppilaan henkilökohtaisesti, tai onko hän opettajan kaveri tai tuttu. Toinen vaihtoehto oli, että kyseessä oli minkälainen merkitys oppijan tunteilla on opettajalle, esimerkiksi jos opiskelija on surullinen, masentunut, motivoitunut ja niin edespäin. Tehtävän virallinen kysymys oli selvittää mikä on oppijan tuntemuksen merkitys opettajalle.

Teimme tehtävässä 3 ryhmää, joille arvottiin satunnaisesti kaksi kysymystä kullekkin.
Opiskelijat pohtivat kysymystä ja esittivät vastauksensa taululla. Opettajina meidän tehtävä oli keskustella kysymyksiin annetuista vastauksista ja kerroimme omia näkemyksiämme antamiimme kysymyksiin. Tehtävänä oli myös selkeyttää mitä meidän opetusmenetelmä tarkoitti ja mitä kaikkea se vaatii. Kaikkia noita tunteita joit kysyimme, ei ihan vähään aikaan ole tullut vastaan, mutta osa oli tuttuja ihan viime vuosilta, sekä suomalaisten, että maahanmuuttajien taholta.

Opetusmetodia miettiin pitkään ja päädyttiin kyselevään opettamiseen. Perehdyimme aiheeseen ja laadimme rungon opetustilaisuuden järjestämiseksi tällä metodilla

Iltapäivän opetukseen en valitettavasti päässyt mukaan, sillä minulla alkoi työt kello 12 ja iltapäivä menikin sitten töiden parissa kahdessa ryhmässä jossa toisessa oli 16 opiskelijaa ja toisessa 13 :)
Huomasi kyllä, että tauko opetuksesta on ollut pitkä ja ääni oli hukassa loppupäivästä kuivan ilman takia. Tutkin opetusmateriaalia ja siellä selvisi uusia opetusmenetelmiä, kuten Diana-malli.  

Authentic Netlearning Activity. Kyseessä on siis verkko-oppimismenetelmä, jossa pyritään käymään autenttista eli oikeaa keskustelua. Oppimisen kannalta tärkeää on, että opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan, sekä sitoutuu oppimiseen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/DIANA-malli
Tunnilla käytiin myös erilaisia opetusmenetelmien luokitteluja, joita ovat itseohjautuva oppiminen, ohjattu oppiminen ja vastaanottava oppiminen. Näihin käsitteisiin olen törmännyt toki aikaisemmin, mutta en olisi muistanut ihan heti, mitä kukin pitää sisällään.

14.9 Yrittäjyyskasvatuksen tarjoomapäivä Oulussa.

Yrittäjäkasvatuksen päivä avasi monipuolisesti yrittäjän arkea yrittäjien itsensä kertomina. Yrittäjyyskasvastus on aika kaukana omasta opetustyöstäni, mutta tiedän, että yrittäjyyskasvatus tulee olemaan ihan arkipäivää tulevaisuudessa.

Yrittäjäksi ei voi kuitenkaan alkaa kuka vaan. Yrittäjyys vaatii oikeanlaisen ihmisen, joka on määrätietoinen, innovatiivinen, ahkera, täsmällinen ja paljon muuta. Yrittäjäksi monesti kasvetaan yrittäjäperheestä. Toiset alkavat yrittäjäksi vaihtoehtona työttömyydelle.

Yrittäjyyskasvatusta pitäisi kuitenkin lähestyä pehmeiden arvojen kautta Olisi tärkeää aloittaa opetus sillä, miten hienoa yrittäjyys parhaimmillaan on ja miten sen kautta on mahdollista työllistää itsensä. Nuoret säikähtävät, jos heidän haaveilleen omasta yrityksestä lyödään heti jarruja. Jarruja tulee, jos aloitetaan sanomalla, miten kallista yrittäjäksi ryhtyminen on ja miten se vaatii aikaa ja omistautuneisuutta 24/7 ainakin toisinaan. 

Toivon osaavani kannustaa nuoria yrittäjäksi aikanani, mikäli ammatillisessa koulutuksessa toimin. Tämä edellyttää perehtymistä paremmin yrittäjän arkeen, vaikka jotakin siitä tiedän omien vanhempieni ja sukulaisteni kautta.

Yrittäjyyskasvatuksen opettaja kertoi, että hänen mielestään opettajan sopii olla hieman hullukin kannustaessaan opiskelijaa yrittämään. Innostusta ei pidä liennyttää sillä, että minkälaista kaikkea byrokratiaa yrittäjä kohtaa aloittaessaan toimintaansa. Oppilaitosten työkoneet ja tuotantovälineet pitäisi valjastaa ympärivuotiseen käyttöön, että opiskelijat voisivat paremmin aloitella omaa yrittäjyyttään tekemällä jotakin tuotteita oppilaitoksen koneilla. Tämä ei vain onnistu, muuten kuin oppituntien aikana ja siinäkin hyvin rajoitetusti. Tilat ja koneet seisovat tyhjillään opetusajan ulkopuolella, huolimatta siitä, että ne ovat isolla rahalla oppilaitokseen hankittuja.
Yrittäjyyspäivänä tehtiin erilaisia ryhmätöitä ja keskusteluja, joihin itsekin pystyin osallistumaan, huolimatta siitä, että yrittäjyys on vierasta.

Keskusteluista poiki paljon hyviä ajatuksia siihen miten yrittäjyyskasvatusta pitäisi edistää ja minkälaisia malleja voisi nuorille olla, kuten start up yritykset tai franchising yritykset. Luennoilla tuli hyvin esille myös mitä kaikkea kanavia alkavalla yrittäjällä on hakea rahoitusta toiminnalleen ja mitkä ovat yrittäjän tukiverkostot.

Yrittäjyyttä moni testaakin jo lapsena myymällä jotakin kotitekoista ruokaa tai leivonnaista tutuille ja sukulaisille. Siinä joutuu laskemaan ainakin paljonko raaka-aineet ja muut valmistuskulut on ja paljonko valmistamiseen kuluu omaa aikaa. Paljonko tulee hävikkiä ja mitä se maksaa yrittäjälle. Yrittäjyys on siis myös laskennallisesti haastavaa toimintaa. Pitää pystyä laskemaan onko yritys kannattava nyt vai onko se kannattava viiden vuoden päästä. Onko yrittäjällä varaa siihen, että yritys alkaa tuottaa voittoa vasta vuoden tai parin päästä sen aloittamisesta. Yrittäjäksi aikovan olisi hyvä opiskella taloutta ja kirjanpitoa, sillä ne ovat elinehtoja yrityksen toiminnalle. Onneksi yritys voi palkata myös tilitoimiston, mutta sen kuukausimaksut ovat aina pois muusta tulosta.
Yrittäjältä vaaditaan myös markkinointitaitoja, että oma yritys näkyisi ulospäin ja että se saisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Tietotekniset taidot auttavat tässä tosi paljon, ulkopuolisen markkinointitahon käyttö voi tulla kalliiksi. Tulevaisuudessa yritysmuoto menee yhä enemmän mikroyritysten suuntaan, jolloin reilusti yli 90 % yrityksistä on 1 - 9 hengen pieniä yrityksiä.

22.6 kuudes lähiopetuspäivä

22.6 kuudes lähiopetuspäivä

Alkoi videon katsomisella aiheena läpikäymisen pedagogiikka. Tällainen termi oli ensin ihan vieras. Asiat pitäisi käydä läpi, mutta monesti aika loppuu. Opiskelijat turhautuvat ja opettajaa nolottaa, mikäli asioita ei saada käytyä suunnitellun aikataulun puitteissa läpi. Opetus kärsii ja asiat unohtuvat. Opetuksen laatu kärsii ja oppimista ei tapahdu ollenkaan. Läpikäymisen pedagogiikka pitää pysäyttää ja vaihtoehtona on asioiden käsitteleminen, eli asiat tarkastellaan omakohtaisesti ja asioiden työstämisellä syvällisesti omatoimisesti käsityksiä rakentamalla. Että oppimista tapahtuisi, tarvitaan aikaa oppimiselle ja asian pohtimiselle. Läpikäymisen pedagogiikka perustuu lähimuistiin ja sen vuoksi asiat unohtuvat nopeasti. Opettajan pitää pyrkiä rauhallisuuteen ja siihen, ettei opetuksessa ole kiire.

Omassa työssäni olen saanut paljon hyvää palautetta rauhallisuudesta ja asioiden selkeällä esityksellä, sekä tietoteknisiin kysymyksiin vastaamalla huolimatta siitä, kuuluvatko ne oman kurssini sisältöön vai ei. Käytän myös aikaa tunnin jälkeen yhteisiin kysymyksiin, mikäli minulla on siihen mahdollisuus.

Peruskoulu on siirtymässä ilmiöpohjaiseen opetukseen, jonka merkitys on työelämäläheisyydessä.

Tutustuttiin digipedagogiikkaan ja some-merkkeihin. Digipedagogiikka on aikaisemmin ollut valinnainen aine, mutta nykyisin tekniikan merkitys opetuksessa on niin tärkeä, että se on tullut pakolliseksi osaksi kaikkien opettajien opiskeluun. Digimerkit / verkko-osaamisen merkeissä historiaa on sertifikaattipuolelta esim. Microsoftin kautta jo 80-luvulta. Opiskelussa tehtävät merkit  ovat OPE.fi 1-tason vaatimuksia.

Oppimisympäristöihin vaikutetaan elinkeinotoimijoiden / soten toimijoiden kautta. Opiskelun jälkeen 10 vuoden työkokemuksen jälkeen voidaan puhua ammattimiehestä. Opetitpa mitä tahansa, perustele pedagoginen menetelmä, että oppiminen on kyseisellä keinolla tehokkainta. Keino voi olla kalliimpi menetelmä, mutta paljon tehokkaampi lopputuloksen kannalta. Negatiivinen eroaminen tarkoittaa koulusta pois jäämistä niin, että kukaan ei tiedä poissaolon syytä tai ei ole tietoa minne opiskelija on joutunut. Kyseessä on syrjäytymisen riski. Ohjauksen avulla voidaan pitää kiinni siitä, että opiskelijat eivät katoa oppilaitoksista ja pysyvät koulun tukiverkon piirissä, eivätkä joudu syrjäytymisuhan alle.

Mitä ajatuksia osaamisperusteinen oppiminen on  minussa herättänyt ?

Mielestäni ajatus on tosi hieno. Jos osaat jotakin, ei sitä tarvitse opiskella välttämättä ollenkaan. Riittää kun osoittaa osaamisensa jotenkin. Koulumaailmaan osaamisperusteisuus luo paljon haasteita, etenkin kun resurssit pienenevät ja samaan aikaan pitäisi laadun parantua. Aika näyttää onko se realismia vai ei. Nopeaksi opetustavaksi tällainen menetelmä on omiaan. Tosin kaikki eivät ole samalla viivalla ja toiset oppivat hitaammin. Toisilla voi myös olla aiempaa osaamista mitä toisilla ei ole.