HOPS 15. Ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua ottaen huomioon oppimisprosessin vaiheen

15. Opiskelijan ohjaaminen tukemalla ammatillista kasvua oppimisprosessissa.

 

Ohjaamisessa tärkeää on, että opiskelija aktivoituu toimimaan itsenäisesti, mutta lisäksi, että hän osallistuu ohjaukseen. Hyvä ohjaus tukee ja kehittää ammatillista kasvua. Hyvä ohjaus kannustaa ja motivoi opiskelijaa kaikissa kasvun vaiheissa oppimisprosesseissa. Ammatillinen kasvu on ihmisenä kasvua, mutta se on lisäksi ammatillista kehittymistä. Ohjaamista pitää tehdä heti opintojen alusta, aina opintojen loppuun asti. Ohjaus on tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista. Ohjaus kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville henkilöille yhteisesti. Ohjausta varten on hyvä tehdä ohjaussuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään. Ohjaukseen pitää varata riittävästi aikaa, resurssien sallimissa puitteissa. Ohjaaminen vaatii opettajalta, että hän tuntee opiskelijansa ja että opettajan oma tietotaito on ajantasaista suhteessa sen ammattialan työelämään, johon opiskelijat opiskelevat. Ohjaamisella pyritään luottamuksen kehittämiseen opettajan ja opiskelijoiden välillä.

Ammatillisen kasvun kautta ihmisen tietotaidot kehittyvät ja osaaminen karttuu. Ihminen kehittyy persoonana, nuoren identiteetti kasvaa ja kasvua muokkaavat ihmisen omat valinnat, oma etiikka ja moraali, suoritukset, sekä reflektio omasta toiminnastaan. Ammatillinen kasvu on työelämän vaatimus, sillä opiskelijat valmistuvat aikanaan työelämään ja heidän ammatillinen osaamisensa on kysyttyä ja haluttua. Ammatillisen kasvun myötä nuori löytää oman ammatti-identiteetin ja tietää, että pystyy työntekoon koulun jälkeen omassa ammatissaan. Oppimista pitää tukea ja ohjata, ettei opiskelu vaikeudu, eikä valmistumista tapahdu. Ammatillinen kasvu on myös yhteisöllisyyden kehittymistä, nuori kasvaa oman roolinsa ammatillisessa yhteisössä ja koulussa opiskelijayhteisössä.

Ohjaajan pitää pystyä huomioimaan aina, missä vaiheessa kehitystä nuori on menossa. Ohjaajan pitää pystyä tukemaan nuorta sosiaalisissa taidoissa, mikäli opiskelija on ujo. Ryhmäyttämistaidot ja ryhmän sääntöjen laatiminen auttavat tässä ja ovat osa ohjausta. Ohjaajan tehtävä on myös etsiä nuorelle tarvittavat palvelut, esimerkiksi kuraattori, opinto-ohjaaja tai joku muu, joka voi viedä nuorta eteenpäin opinnoissa, mikäli ne hidastuvat tai vaikeutuvat, tai nuori tarvitsee lisää tietoa uravalintaansa ja jatko-opiskeluun. Hyvin tehty ohjaus lisää opiskelijoiden hyvinvointia ja edistää oppimista, toisaalta joidenkin nuorien kohdalla ohjaamisella voidaan jopa ehkäistä syrjäytymistä.

Työssäni en ole päässyt näin paljon vaikuttamaan ammatilliseen kasvuun, koska opiskelijani ovat jo aikuisia, usein eläkeikäisiä, joiden oppimisprosessit ovat täysin erilaisia kuin nuorilla. Oppiminen on hitaampaa, mutta oppimista tapahtuu ja oppiminen syntyy omasta halusta ja motivaatiosta kyseiseen opetettavaan asiaan. Yleensä käytännön tarpeet ovat suurin kannustin, esimerkiksi sähköpostin käyttö on kaikille lähestulkoon pakollista osata, pyrin pitämään motivaatiota yllä ja antamaan ohjausta kaikille, mutta etenkin niille joille oppiminen on hitaampaa, monesti ohjaan oppilaita vielä oppitunnin jälkeen, mikäli he sellaista tarvitsevat tai huomaan, että johonkin asiaan voisin jollekin oppilaalle antaa lisäneuvoja tai tukea.

Lähteinä: Oma pohdinta 18.10 lähiopetuspäivän luento ja

http://www.awailable.com/tiedostot/20070424_TEOREETTISIA_N_K_KULMIA_AMMATILLISEEN_KASVUUN.pdf

http://www.oph.fi/download/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf