HOPS Arviointi ja palauteosaaminen

Arviointi ammatillisessa oppilaitoksessa http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf, s. 5-8. & arviointiosaamisen luentopäivä 17.10

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevät laki (L 630/1998, 787/2014) ja asetus (A 811/1998, 799/2014) ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisten perustutkintojen perusteista. Tärkeintä arvioinnissa on se, että opiskelija tietää miten hän suorittaa vaaditut opinnot. Mitä vaaditaan ja miten..,

Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät

Arviointia käytetään toisaalta ohjaamaan, mutta myös kannustamaan oppilasta opinnoissaan ja siihen liittyvissä ammattitaitovaatimuksissa ja osaamistavoitteissa. Arviointi on ryhmätyötä, jossa on mukana kaikki opetukseen liittyvät tahot, kuten opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja. Arviointia tehdään siis osaamis- ja ohjaamisperusteisesti.

Arviointia tapahtuu myös kriteeriperusteisesti, jolloin arvioidaan oppilaan suoriutumista kolmiportaisesti. Arviointiasteikko on 1 - 3 jossa 1 on heikko, 3 on kiitettävä / vahva. Osaamisen arviointikriteeriperusteet pitää olla kaikkien arviointiin osallistuvien tiedossa. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa ei verrata opiskelijoita keskenään, vaan arviointi on jokaiselle yksilöllinen suhteessa kriteereihin.Arviointi pitää tehdä aina suhteessa osaamiskriteereihin jotka on ennalta tiedetty ja määrätty. Mittareina voi olla kurssin suoritustapana  essee, tentti tai harjoitustyö, ja ne myös ovat ne, jos ne on kurssiin ilmoitettu. Niitä ei voi lisätä eikä muuttaa. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija voi valita itselleen sopivimmat kurssit esimerkiksi valinnaisissa opinnoissa. AMK:n arvosanan voi antaa vain kyseisen oppilaitoksen palkkalistoilla oleva opettaja, eikä koskaan konsultti. Ammattikoulutuksessa samoin, vain talon oma palkkalistoilla oleva opettaja voi tehdä arvioinnin. Esimerkiksi ammattiopiston palkkaama konsultti, ei voi tehdä arviointia. Arviointia pitää tehdä siten, että kaikki annettu tuki on kirjattu ylös. Esimerkiksi tukea tarvitsevalle opiskelijalle tehdään HOJKS  joka on henkilokohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS joka perustuu peruskoulusta saatavaan tietoon, eli se on nivelvaiheen tietoa.

 Arvioijat ovat ammattilaisia ja asiantuntijoita. Ulkoinen arviointi on laitoksen ulkopuolisen tahon tekemää analyysiä laitoksen tilasta ja toiminnasta. Arviontia voidaan tehdä johonkin osuuteen laitoksen toiminnasta, prosessiin, tai koko laitokseen. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr09.pdf?lang=fi , s.25)
Arviointiin liittyen opiskelijalla on oikeus uusia ja korottaa arvosanojaan, eikä näiden kertojen määrää ole määrätty. 
Arvionnin pitää olla tasapuolista, eli kaikilla on sama koe, mutta pitäisi huomioida myös oppijoiden kyvyt ja mahdollisuudet suorittaa koe, toisinaan koe on kuitenkin vaatimus ammattinäytön suorittamiseen. Voidaan kokeilla kuitenkin mukauttaa opiskelijaa.  Jos opiskelijalla on rajoittunut näkö, hän ei voi suorittaa tiettyjä opintoja. Esimerkiksi lentäjäksi vaaditaan hyvä näkö, eikä likinäköinen voi päästä opiskelemaan, jos hänen näkökykynsä ei täytä lentäjän vaatimuksia. Arvioinnin pitää olla oikeudenmukaista, eikä opettajan oma huolenpito saa vaikuttaa arvosanaan. Arvosanan pitää perustua, siihen, että arviointi on rehellistä. Mikäli opiskelija tarvitsee paljon ohjausta, ei hän voi saada kiitettävää arvosanaa. Rehellinen arvosana on lähempänä ykköstä, kuin kolmosta

Opiskelija tekee myös itsearviointia. Tämä tapahtuu opiskelusta saadun palautteen kautta.  

Palauteosaaminen

Palautteen avulla ihminen pyrkii katsomaan eteenpäin. Opettajan työn laatu paranee, kun palautteen antajalla on asiantuntemusta ja pystyy antamaan rakentavaa palautetta. Rakentavan palautteen pitää huomioida ensin positiiviset asiat. Positiivisen rakentavan palautteen kautta opettajalle ja opiskelijalle syntyy luottamus ja yhteisymmärrys. Palautteen pitää olla informatiivista, että opettaja tietää, mitä palautteessa halutaan todella sanoa ja mitä pitäisi kehittää. Tärkeää palautetta työn laadun kehittämisen kannalta on summatiivinen palaute, joka annetaan kurssiarvion muodossa.

Palaute on opettajan itsearvioinnin kannalta tärkeää, joten opettajan on huolellisesti koottava ja käsiteltävä palaute. Palautteesta opettaja saa selville kehittämistarpeita, joista keskeisimpiä ovat muun muassa opiskelijoiden osaamistulokset, opettajan omat kokemukset ja havainnot opintojaksosta, sekä tutkimuksessa ja lainsäädännössä tapahtunut kehitys. Opiskelijapalaute on opettajan yleisin keino oman opetuksensa laadun tunnistamiseksi. Aikaisemmin palautetta kerättiin opiskelijoiden tyytyväisyyden arvioinnista, mutta nykyisin arviointia kerätään enemmän opiskelijoiden oppimisen arvioinnista.

Opiskelijalle annettavassa palautteessa pitää käydä selville mitä opiskelija osaa ja mitä hänen pitäisi kehittää. Palautteen ajatuksena on se, että opiskelija oppii itse arvioimaan ja hahmottamaan omaa osaamistaan. Opettaja voi omalla toiminnallaan auttaa opiskelijaa hänen ohjautuvuutensa kehittämisessä.

Kun osaaminen pystytään arvioimaan, oppilaitos pystyy kehittämään omaa toimintaansa opiskelijoilta arvioinnin kautta saadun tiedon avulla. Oppilaitos pystyy kehittämään omia tutkintojaan, opetusmenetelmiään ja oppimisympäristöjään. Opiskelija toimii osaltaan siis oppilaitoksen laadun kehittäjänä. Laadun mittarina on, että opiskelijat selviytyvät kaikista tutkinnon ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista. Ammatillista koulutusta järjestävillä oppilaitoksilla pitää nykyisin olla myös järjestelmä, joka tukee ja parantaa opetuksen laadunhallintaa ja laatua.

Koulutuksen arviointiin käytetään myös vertaisarviointia ja ulkoista arviointia. Vertaisarvioinnissa arvioinnin tekee vertaisarviointiryhmä, jotka ovat ulkopuolisia ko. toiminnasta riippumattomia henkilöitä jotka kuitenkin tuntevat arvioimansa ympäristön, koska he itse työskentelevät sellaisessa. 

.Laitostasolla ongelmana esimerkiksi ammattikorkeakouluissa on se, että ne saavat itse suunnitella koulutusohjelmiensa opetussuunnitelmat ja arvioinnit Arviointisäännön perusteella. Tämä johtaa siihen, että eri kouluissa on eri tasoista opetusta ja ne keskittyvät eri asioihin.

Omassa työssäni kansalaisopistossa arviointi on lähinnä itsearviointia palautteen kautta, mutta arviointia tehdään myös rehtorin ja päätoimisen opettajan kautta, jotka arvioivat kurssieni toteutumista. Tämän kautta pyritään kehittämään opetusta siten, että saataisiin mahdollisimman paljon vetäviä kursseja joissa olisi hyvä toteutumisprosentti. Kansalaisopistossa on käytössä myös laatusertifikaatti, jonka perusteella se pyrkii ylläpitämään ja kehittämään laadukasta opetusta, tavoitteenaan tukea elinikäistä oppimista muuttuvassa yhteiskunnassa. Itse pyrin siihen, että kaikki oppisivat opetussuunnitelman mukaiset asiat, riippumatta opiskelijan motivaatiosta tai asenteesta.