HOPS Toteutusosaaminen

Opiskelijan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiminen

Opettajan pitää pystyä hoitamaan ongelmatilanteet, joissa esimerkiksi oppija on aggressiivinen tai hyökkäävää, joko opettajaa itseään kohtaan tai oppijan opiskelijakavereita kohtaan. Jos esimerkiksi koululainen on "hankala", ei häntä pitäisi heti siirtää erityisopetukseen, jos hänen koulumenestyksensä on kuitenkin hyvä. Opettajat voivat järjestää tukitoimia ja luoda verkostoja joihin otetaan mukaan esimerkiksi koulun erityisopettaja ja oppilaanohjaaja. Ongelmia aiheuttavan oppilaan taustat pitää selvittää, että saadaan järjestettyä parhaat tukitoimet. Opettaja voi huomioida fyysisen oppimisympäristön siten, että oppijoilla on työrauha ja, että oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat huomioidaan. Keskittymisvaikeuksista kärsiville voidaan järjestää esimerkiksi oma työpiste luokasta, tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville luokan etuosa on parempi paikka. (Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen, 78 - 81)

Fyysiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa huomioimalla esteettömyys. Esteettömyys pitää huomioida sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta ja opiskelun pitää olla tasavertaista, samoin palvelujen saatavuus. Oppimisympäristön pitää huomioida erilaiset oppimisvaikeudet, vammaisuus, sekä kulttuuri- ja kielitaustat. Yksilölliset tarpeet pitää huomioida niin, että tavoitteellinen opintojen eteneminen on mahdollista. Oman haasteensa näille näkökulmille tuo monikulttuurillisuus, jossa opettajan pitää myös välttää stereotypioita ja negatiivisia asenteita. Syrjintä ja ennakkoluulot saattavat aiheuttaa opiskelijoille stressiä ja tämä heijastuu opiskelijan vaikeutena keskittyä opiskeluun. Opettajan ohjauksen merkitys korostuu näissä tapauksissa. Opettajan pitää huomioida opiskelijan elämäntilanne ja elämäntilanteen vaikutus opiskelumotivaatioon. Opettajan pitää myös huomioida kielimuuri, sekä oma kielenkäyttönsä opetuksen ollessa hidasta. (Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen, 133 - 141)

Psyykkisen turvallisuuden huomioiminen on tärkeää, jos opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Opettajan pitää olla yhteistyössä ryhmänohjaajan ja opiskelijahuollon kanssa. Opiskelijahuoltoryhmään ollaan yhteydessä jos näyttää, että opiskelijan tilanne jatkuu samanlaisena tai huononee. Opiskelijan vanhempiin ollaan yhteydessä opiskelijan ollessa ala-ikäinen, mutta myös täysi-ikäisen kohdalla se on mahdollista. (Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen, 149)

Tämä aihealue on minulle aika tuttua, koska kirjoitin proseminaarityön aiheesta tietotekniikka ja ikäihmiset. Pohdin tätä aihetta hyvin pitkälle esteettömyyden näkökulmasta, mutta myös opiskelijan näkökulmasta ja tästä aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa. Omassa työssäni pyrin huomioimaan kaikki edellämainitut asiat, jos sellaiseen on tarvetta. Minulla tosin ei käy liikuntarajoitteisia opiskelijoita, tai psyykkisistä häiriöistä kärsiviä oppilaita. Liikuntarajoitteisuus on kuitenkin huomioitu työpaikallani siten, että taloon on helppo tulla, sinne ei ole portaita. Toisekseen atk-luokkaan pääsee hissin avulla, jolloin portaiden kulkeminen ei ole esteenä. Ainoa haaste on kuulovammaisten opettaminen, koskaa atk-luokassa ei ole silmukkaa. Sosiaalinen turvallisuus ei ole haaste, koska opiskelijat ovat aikuisia, omasta halustaan ja mielenkiinnostaan opiskelemassa olevia. Sosiaalinen turvallisuus on haasteena enemmän ammattioppilaitoksissa ja peruskoulussa, mutta näistä minulla ei ole kokemusta. Ehkä aikanaan ammattiopettajana joudun näitä pohtimaan työssäni, tällä hetkellä ymmärrän tämän asian teorian ja asiasta lukemani valossa. Minulla ei ole näistä haasteista omaa kokemusta.