Opettajan sisäiset ja ulkoiset verkostot.
Verkostoituminen alkaa koulun sisäisesti, mutta se laajenee ajan kanssa koulujen väliseksi ja jopa kansainväliseksi verkostoksi. Verkostoinnin kautta opettajat ja oppilaitokset kehittyvät ja monipuolistuvat.
Sisäiset verkostot ovat opettajan työyhteisöön liittyviä, verkostoja voi olla omiin kollegoihin ja samoihin työyhteisöihin, sisäinen verkosto on esimerkiksi opiskelijahuolto, joka toisaalta sisältää myös ulkoisia verkostoja.
Ulkoisia verkostoja puolestaan ovat työelämään liittyvät kuten yksityisen pk-sektorin ja julkisen sektorin yritykset kuten kunnat ja julkiset tutkimuslaitokset. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tärkeimmät ulkoiset sektorit ovat nimenomaan yritykset, TE-keskukset, kuntayhtymät ja muut korkeakoulut. Ulkoisten verkostojen avulla pyritään siihen, että koulutus pystyy tarjoamaan työmarkkinoille sopivaa ja tarvittavaa koulutusta. Ulkoisten verkostojen avulla opiskelijat saadaan suorittamaan työssä tarvittava osaaminen työpaikalla oikeassa tai mahdollisimman todenmukaisessa ympäristössä. Ulkoisten verkostojen merkitys on myös oleellinen osa koulujen rahoitusta, ilman ulkoisia verkostoja tai niiden menettämisen seurauksena koulu ajetaan alas tai sen toiminta heikentyy. Ulkoiset verkostot myös odottavat, että he saavat osaavaa työvoimaa koulutuksen kautta. Ulkoiset verkostot, esimerkiksi kuntayhtymä tai yritykset voivat sponsoroida ammattikouluja ammattikorkeakouluja rahallisesti.
Sisäiset verkostot ovat pysyviä tai vaihtuvia, pysyviä verkostoja ovat koulun henkilöstö ja palvelut, vaihtuvia sisäisiä verkostoja. Kiinteät sisäiset verkostot ovat ne opettajat ja henkilöt joiden kanssa töitä tehdään enimmäkseen yhdessä, vaihtelevia sisäisiä verkostoja ovat talon sisäiset opettajakohtaamiset ja yhteistyöt, joita tehdään harvemmin.
Sisäiset verkostot ovat opettajan työyhteisöön liittyviä, verkostoja voi olla omiin kollegoihin ja samoihin työyhteisöihin, sisäinen verkosto on esimerkiksi opiskelijahuolto, joka toisaalta sisältää myös ulkoisia verkostoja.
Ulkoisia verkostoja puolestaan ovat työelämään liittyvät kuten yksityisen pk-sektorin ja julkisen sektorin yritykset kuten kunnat ja julkiset tutkimuslaitokset. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tärkeimmät ulkoiset sektorit ovat nimenomaan yritykset, TE-keskukset, kuntayhtymät ja muut korkeakoulut. Ulkoisten verkostojen avulla pyritään siihen, että koulutus pystyy tarjoamaan työmarkkinoille sopivaa ja tarvittavaa koulutusta. Ulkoisten verkostojen avulla opiskelijat saadaan suorittamaan työssä tarvittava osaaminen työpaikalla oikeassa tai mahdollisimman todenmukaisessa ympäristössä. Ulkoisten verkostojen merkitys on myös oleellinen osa koulujen rahoitusta, ilman ulkoisia verkostoja tai niiden menettämisen seurauksena koulu ajetaan alas tai sen toiminta heikentyy. Ulkoiset verkostot myös odottavat, että he saavat osaavaa työvoimaa koulutuksen kautta. Ulkoiset verkostot, esimerkiksi kuntayhtymä tai yritykset voivat sponsoroida ammattikouluja ammattikorkeakouluja rahallisesti.
Sisäiset verkostot ovat pysyviä tai vaihtuvia, pysyviä verkostoja ovat koulun henkilöstö ja palvelut, vaihtuvia sisäisiä verkostoja. Kiinteät sisäiset verkostot ovat ne opettajat ja henkilöt joiden kanssa töitä tehdään enimmäkseen yhdessä, vaihtelevia sisäisiä verkostoja ovat talon sisäiset opettajakohtaamiset ja yhteistyöt, joita tehdään harvemmin.
Toimintaympäristö ammatillisessa / ammattikorkeakoulussa
Toimintaympäristöön kuuluu
oppilasyhteisö, jonka jäsen opettaja on. Oppilaitoksen ja sen opettajien
toimintaympäristö koostuu lisäksi erilaisista vuorovaikutus- ja
yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Laajimmillaan
opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja
kansainvälisistä verkostoista.
http://oppimateriaalit.jamk.fi/naytto2011/osaaminen/toimintaymparistot/
Omassa työssäni sisäisiä verkostoja ovat talon sisäiset palvelut, vahtimestaripalvelut, toimistopalvelut sekä työkaverit.
Ulkoisia verkostoja työssäni on ne tahot, jotka pyytävät opetusta tai kurssien pitämistä omille tahoilleen. Näitä on ollut esimerkiksi kuntoutusryhmät, Sote-ryhmä, jolle olen pitänyt Excel-kursseja.
Eli lähinnä Kuntayhtymä on ollut läheisin ulkoinen verkosto tähän mennessä. Toisinaan myös te-toimistot kun kyseessä on ollut moduulikoulutusta, joka on Te-toimistojen kautta tullutta toimintaa. Toimintaympäristöni on kansalaisopiston opiskelijat ja henkilökunta ja opiston tilat.
Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys.
Sisäinen yrittäjyys on yritteliäisyyttä. Sisäinen yrittäjyys on niitä persoonallisia kykyjä joita yrittäjä on. Sisäinen yrittäjyys syntyy siitä, että henkilö on täsmällinen, aktiivinen paineita ja epävarmuutta sietävä henkilö ja hänellä on kunnianhimoa. Sisäinen yrittäjyys on innovatiivisuutta. Sisäinen yrittäjyys pitää synnyttää mahdollisimman varhain opintopolulla. Sisäistä yrittäjyyttä voidaan ruokkia nuorissa esimerkiksi siten, että heidät laitetaan koulumyyjäisiin tai myymään jotakin tuotteita esimerkiksi luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Sisäinen yrittäjyys on myös yritteliästä toimintaa toisen palveluksessa. Organisaatiossa sisäistä yrittäjyyttä voidaan ruokkia kannustamalla työntekijää oma-aloitteisuuteen. Oma-aloitteisuutta pitää tosin ruokkia mielestäni jo ihan ala-asteelta mahdollisuuksien mukaan.
Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa sitä että yrittäjällä on toimiva yritys, työkalut, tilat myyntiartikkelit ja palvelut. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että henkilö ansaitsee elantonsa oman yrityksensä kautta. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa siis yrityksen omistamista ja riskien kantamista liittyen yritykseen. Ulkoisia yrittäjiä ovat esimerkiksi yksityiset lääkärit, hammaslääkärit, maatalousyrittäjät ja tilitoimistojen yrittäjät, useat esiintyvät taiteilijat.
http://liike.epedu.fi/liikeala/verkko_opetus/tuotteen_monet_kasvot/sisainenjaulkoinen.html
Omaehtoinen yrittäjyys
Omaehtoinen yrittäjyys muodostaa perustan yrityskasvatukseen yhdessä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kanssa. (YVI)
Se on kokonaisvaltaista yrittäjäksi asennoitumista kaikilla elämän osa-alueilla korostaen näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta (Kyrö, 1998).
Omassa työssäni sisäisiä verkostoja ovat talon sisäiset palvelut, vahtimestaripalvelut, toimistopalvelut sekä työkaverit.
Ulkoisia verkostoja työssäni on ne tahot, jotka pyytävät opetusta tai kurssien pitämistä omille tahoilleen. Näitä on ollut esimerkiksi kuntoutusryhmät, Sote-ryhmä, jolle olen pitänyt Excel-kursseja.
Eli lähinnä Kuntayhtymä on ollut läheisin ulkoinen verkosto tähän mennessä. Toisinaan myös te-toimistot kun kyseessä on ollut moduulikoulutusta, joka on Te-toimistojen kautta tullutta toimintaa. Toimintaympäristöni on kansalaisopiston opiskelijat ja henkilökunta ja opiston tilat.
Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys.
Sisäinen yrittäjyys on yritteliäisyyttä. Sisäinen yrittäjyys on niitä persoonallisia kykyjä joita yrittäjä on. Sisäinen yrittäjyys syntyy siitä, että henkilö on täsmällinen, aktiivinen paineita ja epävarmuutta sietävä henkilö ja hänellä on kunnianhimoa. Sisäinen yrittäjyys on innovatiivisuutta. Sisäinen yrittäjyys pitää synnyttää mahdollisimman varhain opintopolulla. Sisäistä yrittäjyyttä voidaan ruokkia nuorissa esimerkiksi siten, että heidät laitetaan koulumyyjäisiin tai myymään jotakin tuotteita esimerkiksi luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Sisäinen yrittäjyys on myös yritteliästä toimintaa toisen palveluksessa. Organisaatiossa sisäistä yrittäjyyttä voidaan ruokkia kannustamalla työntekijää oma-aloitteisuuteen. Oma-aloitteisuutta pitää tosin ruokkia mielestäni jo ihan ala-asteelta mahdollisuuksien mukaan.
Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa sitä että yrittäjällä on toimiva yritys, työkalut, tilat myyntiartikkelit ja palvelut. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että henkilö ansaitsee elantonsa oman yrityksensä kautta. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa siis yrityksen omistamista ja riskien kantamista liittyen yritykseen. Ulkoisia yrittäjiä ovat esimerkiksi yksityiset lääkärit, hammaslääkärit, maatalousyrittäjät ja tilitoimistojen yrittäjät, useat esiintyvät taiteilijat.
http://liike.epedu.fi/liikeala/verkko_opetus/tuotteen_monet_kasvot/sisainenjaulkoinen.html
Omaehtoinen yrittäjyys
Omaehtoinen yrittäjyys muodostaa perustan yrityskasvatukseen yhdessä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kanssa. (YVI)
Se on kokonaisvaltaista yrittäjäksi asennoitumista kaikilla elämän osa-alueilla korostaen näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta (Kyrö, 1998).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti