HOPS Kansainvälisyys ja monikulttuurisuusosaaminen

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ammattioppilaitoksessa.

Kajaanin ammattioppilaitoksen tavoitteena on kansainvälisyys. Tämä tapahtuu esimerkiksi työssäoppimisjaksoissa ulkomailla. Kansainvälisyyttä kehittävät myös ulkomailta saapuvat vaihto-oppilaat, opettajat ja muut vieraat jotka tuovat oman kulttuurinsa ja tapansa, sekä ammattioppilaitoksen omien opiskelijoiden ja opettajien vaihto ulkomaille. Näiden ulkomaisten vieraiden kanssa kehitetään uusia kansainvälisiä opetus- ja oppimismateriaaleja ja käytänteitä. (KAO:N kansainvälisyyskuvaus)
Yleisesti oppilaitokset pyrkivät yleisesti enemmissä määrin kansainväliseen toimintaan. Ammattikorkeakouluissa järjestetään BBA-koulutusta eli liiketoiminnan koulutusta englanniksi ja lukiostakin on IB-lukio, jossa opetus toteutetaan englanniksi. Vieraiden kielten opiskelu alkaa jo peruskoulussa ja tämän tarkoituksena on nuorten kansainvälistyminen ja mahdollisuuksien parantaminen ulkomaisiin työpaikkoihin ja vieraskielisien tutkintojen opiskeluun,

Monikulttuurisuus lisääntyy sitä myötä, kun maahanmuutto lisääntyy. Tämä tuo haasteita sille, että koululaitoksen etninen yhtenäisyys monipuolistuu ja uudet kulttuurit alkavat tuoda esiin omia kulttuurisia piirteitään. Opettajan pitää pyrkiä työssään siihen, että opetus on relevanttia riippumatta opiskelijoiden kulttuuritaustoista. Opettajan monikulttuurisen pedagogiikan myötä opiskelijat oppivat myös kahden kulttuurin ammattilaisiksi. Kotoutunut opiskelija tuo opiskeluyhteisöönsä omat kulttuurinsa kokemukset. (Opettajuuteen ohjaaminen, Blomberg et al., s. 95)

Huolimatta taustoista, maahanmuuttaja on oikeutettu saamaan saman opetuksen kuin kantaväestö. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus kehittyvät opettajassa ainoastaan työskentelyn kautta. Samalla opettajan pitää pysyä pedagogisesti ja ajatusmaailmaltaan tasapuolisena ja pyrkiä ajattelemaan opetusta myös maahanmuuttajan näkökulmasta. Sosiaalinen pääoma, eli sosiaalinen yhteisöllisyys ja yhteiskunnan palvelut ovat yhtälailla tarkoitettu maahanmuuttajille. Opettajan tehtävä on edistää maahanmuuttajien luottamusta suomalaiseen koulujärjestelmään ja instituutioihin. Tärkeää on myös luoda uskoa heidän tulevaisuuteensa suomalaisina. Maahanmuuttajien integrointi eli suomalaiseen yhteisöön sulauttaminen, vaatii opettajalta paljon työtä. Opettajan tukena monikulttuurisessa työssä toimivat kuitenkin pedagogiset teoriat ja kasvatustieto. (Opettajuuteen ohjaaminen, Blomberg et al., s. 95)

Opettaja ei saa eriyttää opiskelijoitaan osaamistasojen tai etnisen taustan perusteella, vaan pyrkiä kannustavaan opiskeluilmapiiriin. (Opettajuuteen ohjaaminen, Blomberg et al., s. 96)

Monikulttuurisuuden hyväksyminen lähtee jokaisen omasta minuudesta. Opettaja, mutta myös opiskelija joutuu hyväksymään kulttuuriset erot ja etenkin maahanmuuttajan on omaksuttava ainakin osittain isäntämaan kulttuuria. Jokapäiväinen elämä ja asioiden hoitaminen edellyttää kulttuurin tuntemusta.  (Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen, Pollari, J & Koppinen, M-L, s. 9 -21)

Monikulttuurillisuuden hyväksyminen, ihmisarvo ja tasa-arvoisuus ovat myös OPH:n opetussuunnitelmien arvoperusteiden pohjana. Opetuksen avulla pyritään tukemaan opiskelijan monikulttuurillista identiteettiä.
http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf

Omassa työssäni olen oppinut paljon erilaisista kulttuureista opettaessani maahanmuuttajien moduulikoulutuksen atk-osuuksia. Olen saanut jopa muutamia ystäviä heidän joukostaan. Maahanmuuttajia on monentasoisia. Toisilla on puutteita lukemisessa ja kirjoittamisessa, koska heillä ei ole peruskoulutusta tai vaikeuksia näiden taitojen oppimisessa. Toiset maahanmuuttajat ovat suorittaneet yliopistotason tutkintoja. Motivaatio opiskeluun vaihtelee ja opettajan tehtävä on saada kaikki innostumaan heille pakollisesta opetuksesta. Kielimuuri on toisille raskaampi kuin toisille, tässä opettajan taidot korostuvat. Kuinka saada oppi perille suomeksi puhuttuna ja kirjoitettuna. Tietotekniikka on yhtälailla haaste kuin kielikin. Toiset osaavat tietokoneen käytön sujuvasti, etenkin omalla kielellään. Toiset eivät tietokonetta ole koskaan käyttäneet. Silti tietotekniikka on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Kaikkien pitää pystyä toimimaan sähköisissä palveluissa ja käyttämään tietokonetta opiskeluun ja vapaa-aikaan. Itselläni maahanmuuttajakoulutus alkoi sattumalta ja mietin omia ajatuksia siitä miten selviäisin opetuksesta suomenkielellä. Myöhemmin kuitenkin näen ihmisiä joita olen kouluttanut. Kaikki tervehtivät minua opettajana. Se on mukava tunne, kun tietää ja huomaa, että opiskelijat ovat oppineet asioita ja muistavat vielä vuosien päästä, että toimin heidän atk-opettajanaan, osa muistaa nimeni, osa ei, mutta se ei ole oleellista.

Olen osallistunut opetukseen maahanmuuttajille, mutta myös maahanmuuttajapäivien suunnitteluun muutama vuosi takaperin. Maahanmuuttajat ja kansainväliysyys on kuitenkin lisääntyvä ilmiö ja sitä myötä heidän kotiuttamiseen liittyvät asiat ovat arkipäivää. Monesti omassa työssäni huomasin, että suurin ongelma on salasanat. Kun tehdään tunnukset, opiskelija sanoo että muistaa ne, tai että hän on kirjoittanut ne ylös. Lopulta kuukautta myöhemmin salasanat ovat unohtuneet ja paperit ovat hukassa :) Vaikka kuinka koittaa painottaa, että ne ovat tärkeitä, eikä niitä saa hukata, niin toisin käy. Suomalaisen kulttuurin pitää joustaa toisinaan, kun opiskelija joutuu tilanteeseen tekemään jotakin vastoin omaa vakaumustaan tai uskontoa. Toisaalta tällaiseen  tilanteeseen mahdollisesti joutumisesta pitää opiskelijoita myös tiedottaa, esimerkiksi liha-alalle haluavan muslimin pitää tietää, että hän joutuu tekemisiin sian lihan kanssa. Joissakin oppilaitoksissa on järjestetty opiskelijoille myös rukoustila, jossa he voivat käydä pari minuuttia mietiskelemässä ja rukoilemassa tarvittaessa. Näin oli myös omassa työpaikassani, kun maahanmuuttajakoulutusta vielä järjestettiin. Monikulttuurisuus on myös oman työnantajani kansalaisopiston arvo, moniarvoisuuden edistäminen on yksi arvo lisäksi. Tärkeintä on aloittaa yleinen opetus siitä, että opiskelija tietää perustiedot ja taidot, joilla hän pärjää arkielämässä ja osaa toimia yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Tärkeää olisi, että heidän kielitaitonsa riittäisi mahdollisimman nopeasti Suomeen tultuaan yleiseen arkiseen elämiseen ja asioista selviytymiseen.