20.9 Lähiopetuspäivä
Oli antoisa päivä. Tehtiin mikro-opetustehtävä Osmo Mannisen kanssa. Teimme osaltamme pohjatyötä kesän aikana ja kokosimme ajatuksia syyskuussa paria viikkoa ennen opetustilaisuutta.
Haasteena oli alkuun miettiä mitä tehtävänanto tarkoitti, oliko kyse siitä miten opettaja tuntee oppilaan henkilökohtaisesti, tai onko hän opettajan kaveri tai tuttu. Toinen vaihtoehto oli, että kyseessä oli minkälainen merkitys oppijan tunteilla on opettajalle, esimerkiksi jos opiskelija on surullinen, masentunut, motivoitunut ja niin edespäin. Tehtävän virallinen kysymys oli selvittää mikä on oppijan tuntemuksen merkitys opettajalle.
Teimme tehtävässä 3 ryhmää, joille arvottiin satunnaisesti kaksi kysymystä kullekkin.
Opiskelijat pohtivat kysymystä ja esittivät vastauksensa taululla. Opettajina meidän tehtävä oli keskustella kysymyksiin annetuista vastauksista ja kerroimme omia näkemyksiämme antamiimme kysymyksiin. Tehtävänä oli myös selkeyttää mitä meidän opetusmenetelmä tarkoitti ja mitä kaikkea se vaatii. Kaikkia noita tunteita joit kysyimme, ei ihan vähään aikaan ole tullut vastaan, mutta osa oli tuttuja ihan viime vuosilta, sekä suomalaisten, että maahanmuuttajien taholta.
Opetusmetodia miettiin pitkään ja päädyttiin kyselevään opettamiseen. Perehdyimme aiheeseen ja laadimme rungon opetustilaisuuden järjestämiseksi tällä metodilla
Iltapäivän opetukseen en valitettavasti päässyt mukaan, sillä minulla alkoi työt kello 12 ja iltapäivä menikin sitten töiden parissa kahdessa ryhmässä jossa toisessa oli 16 opiskelijaa ja toisessa 13 :)
Huomasi kyllä, että tauko opetuksesta on ollut pitkä ja ääni oli hukassa loppupäivästä kuivan ilman takia. Tutkin opetusmateriaalia ja siellä selvisi uusia opetusmenetelmiä, kuten Diana-malli.
Authentic Netlearning Activity. Kyseessä on siis verkko-oppimismenetelmä, jossa pyritään käymään autenttista eli oikeaa keskustelua. Oppimisen kannalta tärkeää on, että opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan, sekä sitoutuu oppimiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/DIANA-malli
Tunnilla käytiin myös erilaisia opetusmenetelmien luokitteluja, joita ovat itseohjautuva oppiminen, ohjattu oppiminen ja vastaanottava oppiminen. Näihin käsitteisiin olen törmännyt toki aikaisemmin, mutta en olisi muistanut ihan heti, mitä kukin pitää sisällään.
tiistai 20. syyskuuta 2016
14.9 Yrittäjyyskasvatuksen tarjoomapäivä Oulussa.
Yrittäjäkasvatuksen päivä avasi monipuolisesti yrittäjän arkea yrittäjien itsensä kertomina. Yrittäjyyskasvastus on aika kaukana omasta opetustyöstäni, mutta tiedän, että yrittäjyyskasvatus tulee olemaan ihan arkipäivää tulevaisuudessa.
Yrittäjäksi ei voi kuitenkaan alkaa kuka vaan. Yrittäjyys vaatii oikeanlaisen ihmisen, joka on määrätietoinen, innovatiivinen, ahkera, täsmällinen ja paljon muuta. Yrittäjäksi monesti kasvetaan yrittäjäperheestä. Toiset alkavat yrittäjäksi vaihtoehtona työttömyydelle.
Yrittäjyyskasvatusta pitäisi kuitenkin lähestyä pehmeiden arvojen kautta Olisi tärkeää aloittaa opetus sillä, miten hienoa yrittäjyys parhaimmillaan on ja miten sen kautta on mahdollista työllistää itsensä. Nuoret säikähtävät, jos heidän haaveilleen omasta yrityksestä lyödään heti jarruja. Jarruja tulee, jos aloitetaan sanomalla, miten kallista yrittäjäksi ryhtyminen on ja miten se vaatii aikaa ja omistautuneisuutta 24/7 ainakin toisinaan.
Toivon osaavani kannustaa nuoria yrittäjäksi aikanani, mikäli ammatillisessa koulutuksessa toimin. Tämä edellyttää perehtymistä paremmin yrittäjän arkeen, vaikka jotakin siitä tiedän omien vanhempieni ja sukulaisteni kautta.
Yrittäjyyskasvatuksen opettaja kertoi, että hänen mielestään opettajan sopii olla hieman hullukin kannustaessaan opiskelijaa yrittämään. Innostusta ei pidä liennyttää sillä, että minkälaista kaikkea byrokratiaa yrittäjä kohtaa aloittaessaan toimintaansa. Oppilaitosten työkoneet ja tuotantovälineet pitäisi valjastaa ympärivuotiseen käyttöön, että opiskelijat voisivat paremmin aloitella omaa yrittäjyyttään tekemällä jotakin tuotteita oppilaitoksen koneilla. Tämä ei vain onnistu, muuten kuin oppituntien aikana ja siinäkin hyvin rajoitetusti. Tilat ja koneet seisovat tyhjillään opetusajan ulkopuolella, huolimatta siitä, että ne ovat isolla rahalla oppilaitokseen hankittuja.
Yrittäjyyspäivänä tehtiin erilaisia ryhmätöitä ja keskusteluja, joihin itsekin pystyin osallistumaan, huolimatta siitä, että yrittäjyys on vierasta.
Keskusteluista poiki paljon hyviä ajatuksia siihen miten yrittäjyyskasvatusta pitäisi edistää ja minkälaisia malleja voisi nuorille olla, kuten start up yritykset tai franchising yritykset. Luennoilla tuli hyvin esille myös mitä kaikkea kanavia alkavalla yrittäjällä on hakea rahoitusta toiminnalleen ja mitkä ovat yrittäjän tukiverkostot.
Yrittäjyyttä moni testaakin jo lapsena myymällä jotakin kotitekoista ruokaa tai leivonnaista tutuille ja sukulaisille. Siinä joutuu laskemaan ainakin paljonko raaka-aineet ja muut valmistuskulut on ja paljonko valmistamiseen kuluu omaa aikaa. Paljonko tulee hävikkiä ja mitä se maksaa yrittäjälle. Yrittäjyys on siis myös laskennallisesti haastavaa toimintaa. Pitää pystyä laskemaan onko yritys kannattava nyt vai onko se kannattava viiden vuoden päästä. Onko yrittäjällä varaa siihen, että yritys alkaa tuottaa voittoa vasta vuoden tai parin päästä sen aloittamisesta. Yrittäjäksi aikovan olisi hyvä opiskella taloutta ja kirjanpitoa, sillä ne ovat elinehtoja yrityksen toiminnalle. Onneksi yritys voi palkata myös tilitoimiston, mutta sen kuukausimaksut ovat aina pois muusta tulosta.
Yrittäjältä vaaditaan myös markkinointitaitoja, että oma yritys näkyisi ulospäin ja että se saisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Tietotekniset taidot auttavat tässä tosi paljon, ulkopuolisen markkinointitahon käyttö voi tulla kalliiksi. Tulevaisuudessa yritysmuoto menee yhä enemmän mikroyritysten suuntaan, jolloin reilusti yli 90 % yrityksistä on 1 - 9 hengen pieniä yrityksiä.
Yrittäjäkasvatuksen päivä avasi monipuolisesti yrittäjän arkea yrittäjien itsensä kertomina. Yrittäjyyskasvastus on aika kaukana omasta opetustyöstäni, mutta tiedän, että yrittäjyyskasvatus tulee olemaan ihan arkipäivää tulevaisuudessa.
Yrittäjäksi ei voi kuitenkaan alkaa kuka vaan. Yrittäjyys vaatii oikeanlaisen ihmisen, joka on määrätietoinen, innovatiivinen, ahkera, täsmällinen ja paljon muuta. Yrittäjäksi monesti kasvetaan yrittäjäperheestä. Toiset alkavat yrittäjäksi vaihtoehtona työttömyydelle.
Yrittäjyyskasvatusta pitäisi kuitenkin lähestyä pehmeiden arvojen kautta Olisi tärkeää aloittaa opetus sillä, miten hienoa yrittäjyys parhaimmillaan on ja miten sen kautta on mahdollista työllistää itsensä. Nuoret säikähtävät, jos heidän haaveilleen omasta yrityksestä lyödään heti jarruja. Jarruja tulee, jos aloitetaan sanomalla, miten kallista yrittäjäksi ryhtyminen on ja miten se vaatii aikaa ja omistautuneisuutta 24/7 ainakin toisinaan.
Toivon osaavani kannustaa nuoria yrittäjäksi aikanani, mikäli ammatillisessa koulutuksessa toimin. Tämä edellyttää perehtymistä paremmin yrittäjän arkeen, vaikka jotakin siitä tiedän omien vanhempieni ja sukulaisteni kautta.
Yrittäjyyskasvatuksen opettaja kertoi, että hänen mielestään opettajan sopii olla hieman hullukin kannustaessaan opiskelijaa yrittämään. Innostusta ei pidä liennyttää sillä, että minkälaista kaikkea byrokratiaa yrittäjä kohtaa aloittaessaan toimintaansa. Oppilaitosten työkoneet ja tuotantovälineet pitäisi valjastaa ympärivuotiseen käyttöön, että opiskelijat voisivat paremmin aloitella omaa yrittäjyyttään tekemällä jotakin tuotteita oppilaitoksen koneilla. Tämä ei vain onnistu, muuten kuin oppituntien aikana ja siinäkin hyvin rajoitetusti. Tilat ja koneet seisovat tyhjillään opetusajan ulkopuolella, huolimatta siitä, että ne ovat isolla rahalla oppilaitokseen hankittuja.
Yrittäjyyspäivänä tehtiin erilaisia ryhmätöitä ja keskusteluja, joihin itsekin pystyin osallistumaan, huolimatta siitä, että yrittäjyys on vierasta.
Keskusteluista poiki paljon hyviä ajatuksia siihen miten yrittäjyyskasvatusta pitäisi edistää ja minkälaisia malleja voisi nuorille olla, kuten start up yritykset tai franchising yritykset. Luennoilla tuli hyvin esille myös mitä kaikkea kanavia alkavalla yrittäjällä on hakea rahoitusta toiminnalleen ja mitkä ovat yrittäjän tukiverkostot.
Yrittäjältä vaaditaan myös markkinointitaitoja, että oma yritys näkyisi ulospäin ja että se saisi mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Tietotekniset taidot auttavat tässä tosi paljon, ulkopuolisen markkinointitahon käyttö voi tulla kalliiksi. Tulevaisuudessa yritysmuoto menee yhä enemmän mikroyritysten suuntaan, jolloin reilusti yli 90 % yrityksistä on 1 - 9 hengen pieniä yrityksiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)