Lakipäivän tehtävä

A.

Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä

?

Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä siten, että hän kohtelee kaikkia hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Tämä hallinnon periaatteiden laki tulee Hallintolaista ja etenkin sen luvusta 2. Opettajan toimien on oltava suhteessa päämäärään. Opettajan pitää virassa ollessaan myös tiedottaa toimistaan, sekä käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Opettajan pitää tehdä myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa niissä rajoissa ja laajuuksissa, joissa se on hänelle mahdollista

www.finlex.fi                                            hallintolaki luku 2

B. Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta

?

Opiskelijan velvollisuudet ovat opiskella ja osallistua opintoihin. Peruskoulussa on oppivelvollisuus, jonka mukaan hänen pitää käydä peruskoulunsa loppuun.

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta § 26 määrittää, että opiskelijalla on oikeus hakea haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Saman lain § 34 määrää, että opiskelijan pitää osallistua opetukseen, ellei hänellä ole myönnetty siitä vapautusta. Tämä sama pykälä määrää myös opiskelijan käytöksestä, eli opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelija ei saa häiriköidä ja hänen pitää suorittaa opintonsa turvallisuusohjeita, normeja ja sääntöjä noudattaen.

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta määrää, että opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Tämä määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.

Opiskelijalla on myös salassapitovelvollisuus, mikäli niin on määrätty esimerkiksi työharjoittelupaikassa yrityksessä. / www.finlex.fi                 

Ammattikorkeakoulussa ei ole opiskelijalle määritettyjä velvollisuuksia, mutta vahingonkorvausvelvollisuus pätee sielläkin. Ammattikorkeakoulussa voidaan kuitenkin velvoittaa opiskelija osallistumaan huumausainetestiin, mikäli opiskelijaa epäillään huumausaineiden käytöstä, tai testi kuuluu osana huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. www.finlex.fi

C. Miten otat huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä ? Lait , säädökset ja määräykset osoitteessa www.finlex.fi

Alaikäistä ammatillisen opetuksen opiskelijaa kohtaan opettajan on huomioitava lastensuojelulaki, mikäli opettaja huomaa, että lapsen turvallisuus tai terveys on vaarassa jonkun ulkopuolisen tahon tai lapsen oman toiminnan taholta. Tämä pitää tehdä salassapitovelvollisuuden estämättä. Näin tehdään aina kun epäillään esimerkiksi, että lapsi on esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tai kotiväkivallan uhri.

21.5.1999/621 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta sanoo näin:

"Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä."

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 3 luku 12 §

Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta

"Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä."

Tämä laki koskee myös opiskelijaa, hänellä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevat asiakirjat.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 3 luku10 §

Tiedonsaanti salassa pidettävästä asiakirjasta

"Salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon."

22.4.1999/523 Henkilötietolaki

2 Luku 6 §

Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

"Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua rekisterinpitäjän toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten rekisterinpitäjän tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään."

7 Luku: Tietoturvallisuus ja tietojen säilytys 33§

Määrittelee, että opettaja on vaitiolovelvollinen. "Joka henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista, henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista näin saamiaan tietoja."

34 §

Henkilörekisterin hävittäminen

Henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen talletettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon.

35 §

Henkilötietojen siirto arkistoon

Arkistolaitokseen tai siihen verrattavaan arkistoon siirrettyjen henkilörekistereiden käytöstä ja suojaamisesta sekä niissä olevien tietojen luovuttamisesta on voimassa, mitä erikseen säädetään. Arkistolaitoksen tai siihen verrattavan arkiston on kuitenkin henkilötietoja yksityisistä henkilörekistereistä luovutettaessa otettava huomioon, mitä tässä laissa säädetään henkilötietojen käsittelystä ja luovuttamisesta, jollei se henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu huomioon ottaen ole rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta.

Henkilörekisteri, joka on tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä merkityksellinen, voidaan siirtää korkeakoulun taikka tutkimustyötä lakisääteisenä tehtävänä suorittavan laitoksen tai viranomaisen arkistoon, jos kansallisarkisto on antanut siihen luvan. Kansallisarkisto voi antaa yhteisölle, säätiölle ja laitokselle luvan siirtää arkistoonsa omassa toiminnassa syntyneitä henkilörekistereitä, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Kansallisarkiston on päätöksessään määrättävä, miten rekistereiden suojaus on järjestettävä sekä miten henkilötietojen käyttöä on valvottava.

D. Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu? Vastaukset osoitteesta www.finlex.fi

Opettajan pitää varmistaa, että opiskelijan oikeusturva toteutuu kaikin osin. Opiskelijalla pitää olla mahdollisuudet opiskella, huolimatta opiskelijan kyvyistä tai kykyjä rajoittavista tekijöistä.  Opiskelijan on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on oppilaitoksella ja hänellä on oikeus korottaa tai uusia arvosanojaan.Tässä Finlexin ohjeita:

 Laki ammatillisesta perusopetuksesta

3. Luku: Tutkinnot ja opetus

19 a § (20.3.2015/246)

Erityisopetus

Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa 2 momentissa tarkoitetun mukauttamisen perusteella.

4. Luku: Arviointi

 

25 c § (3.10.2014/787)

Osaamisen arvioinnin oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelija voi pyytää 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oikaisua suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta tai arvioinnista 25 b §:n mukaan päättäneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Opiskelija saa vaatia oikaisua kirjallisesti 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen 25 a §:ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

25 e § (20.3.2015/246)

Todistukset

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat.

Tässä laissa määritellään kaikki ne kohdat, joiden mukaan todistukset myönnetään.

 

 

6.11.1998/811 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta

1. Luku:

3 § (9.10.2014/799)

Koulutuksen järjestäjällä pitää olla opetussuunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja jonka mukaan opiskelijan on mahdollista suorittaa opintonsa.

8 § (26.3.2015/329)

Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, mikäli opiskelija on erityistuen tarpeessa oleva.

2 Luku:

Opiskelijan arviointi

11 § (21.7.2005/603)

Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan henkilön pätevyys

Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa.

11 a § (9.10.2014/799)

Arviointiaineiston säilyttäminen

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta.

3. Luku: Opiskelijan oikeusturva

24 §

Velvollisuus ilmoittaa suoritetuista tutkinnoista

Koulutuksen järjestäjän tulee välittömästi ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen (1121/1992) edellyttämät tiedot suoritetuista tutkinnoista.

Ammattikorkeakoulussa oikaisuja varten on

Ammattikorkeakoululaki 

4. Luku: Organisaatio

19 §

Tutkintolautakunta

Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin.

Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija.

6. Luku: Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja opiskelijat

25§

Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut:

1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;

3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka

4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten.

Tekijänoikeus

Tekijänoikeudet ovat myös tärkeä osa säädöksiä, lakeja ja asetuksia ja opettajan työtä yleensä. Opettajan pitää perehtyä siihen, mitä materiaalia hän voi käyttää opetuksessaan ja mihin hänen pitää kysyä lupa tekijältä. Opettaja voi vapaasti käyttää omaa tekemäänsä materiaalia ja jakaa sitä. Kaikki muu materiaalin käyttö pitää opettajan harkita, ettei syyllisty tekijänoikeusrikkomuksiin Tekijänoikeutta voi tarkastella www.opentekoa.fi, tämä sivu sisältää paljon yhdenmukaista opetusmateriaalia tekijänoikeuksiin liittyen. Opentekoa sivustolta voi käydä katsomassa miten ja mitä kuvia saa käyttää, miten videoita käytetään, miten linkitetään ja miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Opentekoa.fi sivustolta saa myös tieota miten lähdeviittaukset tehdään, miten valokopiointi ja digiluvat pitää hoitaa.

www.operight.fi kerrotaan myös tekijänoikeuksista ja esimerkiksi siitä, suojaako tekijänoikeus kielikäännökseltä ja milloin opettaja omistaa tekemänsä materiaalin. / www.kopiraitti.fi sivu on kopioston ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä tekemä sivusto, jossa kerrotaan tekijänoikeuksista ja sivulla on myös kysymyksiä ja vastauksia aiheeseen liittyen.Opettajan pitää tietää mitä videoita hän voi käyttää ja missä tilanteessa. Esimerkiksi youtube-videoita ei saa esittää luokkatilassa, sillä youtube-videot on tarkoitettu yksityiseen kotikäyttöön katsottavaksi.

Lisää tekijänoikeuksista löytyy sivulta www.kopiraitti.fi. Kopiraitti on tekijänoikeusopas joka on toteutettu yhdessä  Kopioston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Täältä saa paljon lisätietoa tekijänoikeudesta ja selvitetään käsitteitä kuten teos. Sivulla on myös kerrottu miten verkko ja laitteet opetuksessa hyödynnetään oikein. Sivulta voidaan myös katsoa minkälaisia oppilaitoslupia on saatavilla eri medioiden katsomiseen. Sivulla on myös selkeästi kerrottu esimerkiksi miten voidaan valokuvata ja mitä pitää huomioida kuvatessa, esimerkiksi luvat kuvattavilta.

Opetusalan tärkeät sivut. Näihin on jokaisen tutustuttava, joka opettajaksi alkaa.

·         Opetushallituksen sivut http://www.oph.fi sisältää kaiken tiedon mitä opettaja tarvitsee koulumaailmassa. Tältä sivulta löytyy lainsäädäntöä, ohjeita, kurssimateriaalia, työpaikkoja. Löydät opetusssuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, arviointia ja tilastotietoja ja näiden seurantaa. Opetushallituksen sivulta löytyy myös perusteet ope.fi tasoille, jotka ovat digiloikan vuoksi välttämättömiä ja tulevat olemaan jokaisen opettajan opeteltava kokonaisuus ainakin osittain.

·         http://www.oaj.fi

on opetusalan ammattijärjestö. Oaj:n liittoon kuuluva opettaja saa paljon hyödyllistä tietoa opettajan työhön ja työsopimukseen ja työehtoihin liittyen. Jos opettajalla on hankaluuksia töissä hän voi olla yhteydessä Oaj:hin. Oaj:n jäsen saa tarvittaessa lakiapua asioidensa hoitamiseen. Oaj:n kautta saa selville tarvittavat asiat riippuen minkälaista opettajan työtä tekee tai millä koulutusasteella. OAJ ajaa opettajien etua ja tarjoaa toisinaan opettajille myös lisä- ja täydennyskoulutusta. Oaj:n sivulla on kerrottu myös hyvin monipuolisesti opetuksen reformista.

·         http://www.minedu.fi  on opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivu.

Tältä sivulta löytää esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen hallintoon, ohjaukseen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Lait ja asetukset, lomakkeet ja päätökset. Opiskelu ja tutkinnot alta löytyy tiedot miten ja kuka voi hakea ammatilliseen koulutukseen ja miten koulutukseen otetaan. Minedun sivulta löytyy kaikille opetusaloille esimerkiksi ne vaatimukset jotka kuhunkin opetustasoon on. Sivulla kerrotaan myös opintotuesta, sen määrästä ja mitä uutisia opintotukeen liittyen on, sekä kerrotaan opiskelijoiden terveydenhuollosta. Minedu.fi sivulta löytyy myös tekijänoikeusasiaa ja uutisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta voidaan myös hakea apurahaa hankkeisiin, jotka tähtäävät valtion kärkihankkeiden toteuttamiseen. Muita osioita sivulla on lisäksi esimerkiksi kulttuuriin ja tieteisiin liittyvät asiat.

 

18.10 Lähiopetuspäivä

18.10 Lähiopetuspäivä

Aktivointi ja porinaryhmä, mikro-oppimistehtävän aihe ja metodi. Hyvin selkeä esitys ja aktivoi opiskelijoita porinaryhmällä jolla oli aikaa tosin aika vähän.

Ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen Mitä on ohjaus ? Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutusta, jolla tuetaan ohjattavan kasvua itsenäiseksi ja autonomiseksi toimijaksi. Ohjaaja ei anna suosituksia, vaan pyrkii vuorovaikutuksen avulla saamaan opiskelijan toimimaan itsenäisesti.

Ohjaukseen kannattaa liittää jonkinlaiset tavoitteet. Ohjaus kuuluu kaikille henkilökuntaan kuuluville. Mitä ohjataan: Ohjataan oppimista ja opiskelua, persoonallista kasvua ym...

Kuka ohjaa: Ohjaaja  on opettaja, ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja. Opettaja voi käyttää ohjaajia apuna. Ohjaajan merkitys: ohjaajan taidot on merkittävä tekijä ryhmän etenemiseksi. Ohjaustoimia ovat molemminpuolinen palaute, kysymysten esittäminen, erilaiset ryhmäsopimukset (laaditaan yhdessä, luovat turvallisuutta, opiskelurauhaa ja pysyvyyttä)  ja puitteiden säätely. Ryhmän ohjausta pitää tehdä tasapuolisesti. Ohjaajan sitoutuminen on tärkeää sekä perehdyttää ryhmä tavoitteeseen ja luoda ryhmähenkeä. Tulevaisuudessa aiemmin kielletyt tasoryhmät saattavat palata takaisin henkilökohtaistamisen tultua.

Ammatillinen kasvu: on osa yksilön oppimisen kokonaisuutta, jolle työelämä ja organisaatio rakentaa kehykset.

Ammatillisen kasvun tavoitteena on asiantuntijuus. Asiantuntijuus on osaamisen tunnistamista ja sen siirtämistä sosiaaliseen todellisuuteen vaikuttamiseksi.

Ammatillinen identiteetti muodostaa ammatillisen kasvun perustan. Ammatillinen identiteetti on ihmisen käsitys itsestään työntekijänä ja suhteessa työhönsä. (Päivi Tynjälä) Moodle
Miten ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua huomioon ottaen oppimisprosessin vaiheen.
Ryhmädynamiikka

Tarjotaan ryhmään kuuluvien ihmisten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Ryhmädynamikkaan tarvitaan ohjaaja / Johtaja. Dynamiikkaan vaikuttaa persoonat, ikä
Roolisuhteita ovat tehtäväroolit (puheenjohtaja, sihteeri), kommunikaatioon liittyvät roolit (puhelias, hiljainen), valtaroolit (johtaja, toimeenpanija, alaine) ,tunneroolit (rohkaisija, seurailija huomion tavoittelija) normirakenteeseen liittyvät roolit (kontrolloija, vesittäjä manipuloija)
Ryhmän tavoitteita ovat tehtävätavoitteet: usein ryhmän ulkopuolella oleva tehtävä. etsitään vastauksia ongelmiin kehitetään sovellus, rakennetaan joku tuote
Prosessitavoitteet: asenteiden muuttuminen, yhteistoimintakyvyn kehittyminen, ryhmän johtaminen
Ryhmällä on muotoutumisvaiheet: 1 tutustuminen, ryhmän jäsenyys, ryhmän tehtävän selkiyttäminen, varovaista, kukaan ei halua ärsyttää ketään, ilmapiiri yleensä myönteinen ja  2 kuohuntavaihte /normit muodostuvat, roolien etsintä, yksilölliset tarpeet, testataan ohjaajaa ja toisia
Ryhmän muotoutumisessa syntyy  3 pelisääntöjen vaihe (sisäinen yhteenkuuluvuus, ryhmä alkaa kiinteytyä, jäsenten erilaisuus hyväksytään ja pyritään yhteistoimintaan , 4, kypsän ryhmätoiminan vaihe työskentely on tehokasta ja ryhmän tehtävän mukaista, tavoitetietoista ja roolit ovat joustavia, 5 ryhmän lopettamisvaihe (surutyö tai helpotus)

17.10 lähiopetuspäivä

Mikro-oppimistehtävässä pohdittiin mikä on itsearvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Aivoriihimenetelmällä ryhmässä pohdittiin tätä kysymystä. Itsearvioinnin merkitys aukesi monesta näkökulmasta, se on haastavaa mutta pakollista, että oppiminen ja osaaminen kehitttyy, samoin motivaatio ja itsetuntemus.

Opiskelijan arvioinnin perusteet perustuvat lakin. 2018 arviointiin osallistuu opettaja ja työelämän edustaja, arviointikeskusteluun opiskelija voi osallistua. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa, mutta sen avulla voidaan myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Ammattiosaamisen näyttö on samalla koko opintokokonaisuuden arvosana. Kolmosen arvosana edellyttää, että opiskelija on tehnyt kaikki opintokokonaisuuden asiat itse omatoimisesti, ilman ohjausta. Kakkosen saa, jos ohjausta on vähän. Enimmäkseen ohjatusti suoritettuna arvosana on ykkönen. Mukautettu arvosana on erityistuen tarpeessa oleville nuorille, eli jos opiskelija ei selviydy ohjattunakaan opetuksena.

Opiskelijalla on oikeus uusia ja korottaa arvosanaansa, näiden kertoja ei ole määritetty. Opettaja voi päättää onko opiskelijalla ollut mahdollisuus esimerkiksi viikossa oppia tai parantaa suoritustaan arvosanan korottamisen edellytykseen. Ei ole realistista, että satojen oppituntien oppimäärää voisi korottaa ihan kevyin perustein tai lyhyellä varotusajalla. Esimerkiksi 30 opintopisteen suoritusta on vaikea korottaa tai uusia. Ammattiosaamisen näyttö kattaa kaikki osaamisen alueet ja loppuosaamisen. Ammattiosaamisen näyttöön voi ottaa uusintaan jonkin pienen työn tai tehtävän kautta. Aika voi olla esimerkiksi kaksi viikkoa, mikäli näyttää, että opiskelija on motivoitunut tekemään uudestaan ammattiosaamisen näytön. Opiskelijan on oikeus saada ohjausta ja opetusta Tämä ei ole opettajan päätettävissä.  Tämän kautta opiskelija voi suorittaa tutkinnon, tai saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

Opiskelijan provosoinnista tapahtuneen ylilyönnin seurauksena opettaja häviää aina. OAJ ja työnantaja eivät ole tässä opettajan puolella. Koulutusta järjestävän tahon pitää mahdollistaa opiskelijoiden osallisuus, esimerkiksi opiskelijakunnan kautta ja huolehtia, että opiskelija opiskelijakuntaan liityttyään on mahdollistua osallistua em. tahon kokoukseen. Opiskelijakuntaa ei myöskään saa ohjeistaa, vaan sen pitää antaa toimia kouluaikana. Opiskelijakunnan toiminta toisaalta myös kehittää oppilaitoksen toimintaa.
Arviointiprosessissa on lähtötilanne, jossa selvitetään mitä opiskelija osaa. HOPS suunnitellaan suhteessa ops:n ammattitaitotavoitteisiin. Lähtötilanne etenee Jatkuvaan arviointiin ja kannustavaan palautteeseen opetustilanteissa ja oppimistehtävissä. Opettajan pitää ohjata opiskelijat aina itsearviointiin. Kolmas vaihe on Opintojakson / tutkinnon osan arviointi: Koostuu monipuolisista kokonaisuuksien hallintaan liittyvistä tehtävistä.. Ei pelkkää lopputenttiä ! Arvioinnissa arvioidaan oppimista ja osaamisen arviointia. Päivittäin seuraamalla oppilaiden työskentelyä, antamalla rakentavaa palautetta ja ohjausta. Arvioinnin ei tarvitse olla numeerista, vaan se voi olla suullista.
Aikuispuolen ammattioppilaitoksen näytöt ja näyttötutkinnot tehdään aina työelämässä. Nuorisopuolella arviointi voidaan suorittaa myös oppilaitoksessa.
Arviointimenetelmiä ovat Oppimispäiväkirja, johon opiskelija raportoi oppimaansa ja mitä jää epäselväksi Mitä merkitystä opituilla asioilla on. Voi olla kirjallinen, video, sanallinen (keskustelu) SWOT- analyysi itsearvioinnin välineenä. Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet, Uhat.
Vertaisarviointi: Opiskelijat arvioivat toistensa suoritusta palautteen kriteereiden perusteiden avulla. Toimii pienryhmissä tai pareittain.
Arvioinnin ohjeistus löytyy Arvioinnin opas -kirjasta /sähköisenä

5.10 Lähiopetuspäivä

5.10 Lähiopetuspäivä

Ammatillisen koulun opettajalla on noin 24,5 tuntia / viikko ja 40 viikkoa vuodessas opetusta.

Opetusvelvollisuus on 730 - 930 tuntia / vuodessa.

Aikaan ja paikkaan sitomatonta suunnitteluaikaa on 25 - 30 % työajasta tulevaisuudessa. Ammatillisen opettajan palkka tulee olemaan parin vuoden päästä lisien kanssa noin 4100 - 4300 € / kk. AMK tekniikan opettajien palkka lähtee yli 5000 €/ kk .

Mikro-oppimistehtävässä Outi ja Terhi esittelivät uutena oppimisympäristönä case-opetusmetodilla YritysAmiksen pyörittämän kahvilan, jossa opiskelevat opiskelijat tekevät kahvilatyötä ja oppivat työtaitoja kahvilan pidon vaatimuksiin. Tehtävänä oli tarkastella mitä kaikkea taitoja ja asioita opiskelijat oppivat kahvilatoiminnassa, opettajat valaisivat lopuksi kyseisen opintolinjan opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet kyseiseen harjoitukseen liittyen..

 Kävimme läpi ryhmätöinä minkälainen on hyvä oppimisympäristö tämä oli oma aiheemme ja herätti paljon keskustelua, ryhmätyönä myös mitä vaatii elinikäinen oppiminen. ECVET -osaamisperusteisuus, ryhmätyö. ECVET-tavoitteena yhdenmukaistaa tutkintorakenteet. viimeisenä esityksenä ydinainesanalyysi. Ydinainesanalyysin avulla voidaan tutkia, mikä opetettavassa asiassa on tärkeintä ja se on pakko osata, se on Ydinasiaa. Ydinasian opittua voidaan siirtyä laajempiin tietoihin, ja niiden päälle vielä hyvä tietää osio. Aikaa opetuksen suunnittelussa pitää varata eniten ydinasialle. Ydinainesanalyysi selkeni minulle täysin.

Päivän tehtävät:

Mitä on osaamisperusteinen oppimissuunnitelma:

Osaamisperusteinen oppimissuunnitelma on uusi oppimissuunnitelman malli. Tässä suunnitelmassa keskitytään siihen, miten oppimisesta saatu osaaminen voidaan osoittaa opinnoissa. Osaaminen pitää tunnistaa ja tunnustaa. Jos opiskelija sanoo, että hän osaa rakentaa linnunpöntön, häntä pyydetään tekemään sellainen, kun linnunpönttö on valmis, opettaja voi tunnustaa että hän osaa sen tehdä. Näin hän saa linnunpöntön rakennuksesta sitä vastaavan opintokokonaisuuden hyväksyttyä. Hänen ei tarvitse opiskellla tätä varten teoriaa, vaan tärkeää on itse osaaminen.

Mitä EVCET tarkoittaa: EVCET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä.  EVCETIN tarkoituksena on, että missä tahansa euroopassa suoritettuja opintoja ja tutkinnon osia voisi hyödyntää yhdenmukaisella tavalla Euroopan alueella. Kaikkien tutkintojen kaikkia opintokokonaisuuksia ja tutkinnon osia vertaillaan opintopisteiden määrällä. Osaamisen ja oppimistulosten tarkastelussa käytetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä.Opintosuoritusten siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla. Ensimmäisessä vaiheessa päämääränä on koulutuksessa olevien liikkuvuuden edistäminen.

Miten opetusta suunnitellaan

Opetuksen suunnittelussa pitää ensin määritellä selkeästi opetuksen tavoitteet, eli mitä opettaja haluaa asiasta opittavan ja mikä on opetuksen aikataulu. Sen jälkeen mietitään mikä on sitä ydinasiaa, joka opetuksessa on kaikkein tärkeintä oppia ja mitä ydinasian lisäksi kannattaisi opetukseen tuoda. Opetuksen sisällön miettimisen lisäksi pitää valita opetusvälineet, opetusmetodit ja opetusmateriaalit. Tärkeää on miettiä myös, miten asiat esittää, että ne olisi helpointa ymmärtää. Opetuksen suunnitteluun kuuluu myös arvioinnin suunnittelu. Opetuksen jälkeen opettajan pitää arvioida opetuksen taso, hän voi kerätä opiskelijoita esimerkiksi kirjalllisen palautteeen.

Mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa. http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/opstyo/ydinainesanalyysi.html

Ydinainesanalyysi tarkoittaa sitä, että opettaja miettii opetettavan aineensa sisäisen rakenteeen mahdollisimman tarkasti.Käytännössä analyysi tapahtuu siten, että kurssin tai kokonaisuuden aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot luokitellaan 2-4 luokkaan. Jako voi olla esimerkiksi, että opetettavan aineen rakenteessa on ydinasiat, täydentävät asiat, ja erityistuntemusta vaativat asiat. Ydinaines on sitä oppimisen aluetta, jonka tiedot ja taidot opiskelijan on hallittava ja jonka oppiminen pitää olla syväoppimista, ja oppimistulosten pysyviä. Kun opettaja tekee ydinainesanalyysin opetettavasta asiastaan, hän pystyy myös laskemaan paremmin opetettavaan asiaan liittyvän ajankäytön. Ydinaines on opetettavan aineen teorioita, malleja ja periaatteita.

Tärkeää on se, että opiskelijat oppivat opetettavan aineen ainakin keskeisimmät ydinasiat, ennen kuin he jatkavat opintojaan ydinaineksen ympäriltä vaativampiin kokonaisuuksiin. Ydinaines on esimerkiksi senioreiden tietokoneen käytön opetuksessa, miten tietokone avataan, miten hiiri ja näppäimistö toimii. Kun nämä asiat ovat hallussa, voidaan jatkaa opetusta esimerkiksi kansion tekemiseen, johon hiiren käyttö ja painikkeet ovat edellytys. Samoin tekstin kirjoittaminen ja sen tallentaminen tehtyyn kansioon.

Osaaminen ja oppiminen

Opetusteko -> Oppimisteko -> Osaamisteko

Oppiminen

Oppimista ei voi tapahtua, mikäli oppimista ei viedä oman mukavuusalueen lähikehityksen vyöhykkeelle tai epämukavuusalueelle, epämukavuusalueelle ei kuitenkaan saa viedä oppilasta liian nopeasti, sillä hän tipahtaa kärryiltä ja oppiminen vaikeutuu liikaa.

Lähikehityksen vyöhyke on alue, johon osaamista ei ole riittävästi, mutta perusteet ovat hallussa. Tämän kiinnostavan alueen opiskelu kehittää oppimista.

Mukavuusalue on se alue, jossa on helppoa ja turvallista olla ja työskennellä, mutta sen alueella ei juuri tapahdu oppimista. Oma mukavuusalue kuitenkin pienenee, jos sieltä ei koskaan lähde pois.

Oppimistyylitestit ovat ristiriitaisia, ne eivät ole luotettavia, niiden käyttöä ei suositella. Oppiminen on aina yksilöllistä jolloin opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Testeillä pyritään muka sanomaan, kuka on auditiivinen, kuka visuaalinen ja kuka kinesteettinen oppija. Oppiminen kehittyy kun heikkouksia vahvistetaan ja vahvuuksia hyödynnetään, eli kompensoidaan.

OPS on opetussuunnitelma, se on hallinnollinen ja julkinen asiakirja ja se on koulutuksen järjestäjän laatima ja hyväksymä. OPS on opetuksen ja oppimisen suunnittelun lähtökohta ja väline.

Opetussuunnitelmajärjestelmä on kolmitasoinen,

alin taso on Valtakunnallinen taso (hallitus, eduskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö yms.) keskitaso on Paikallinen taso (koulutuksen järjestäjä, jolla on oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma)

korkein taso on yksilötaso /opiskelijalle tehtävä HOPS, opettajan tekemä opetuksen suunnittelu, ohjaus/toteutus ja arviointi.

TOINEN ASTE: Valtakunnalliset tutkinnot perusteet sisältäen koulutusohjelmat ->

Toisella asteella on koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja kaikille koulutusohjelmille laaditaan omat. Osa kouluista vaatii tekemään tuntisuunnitelmat, opettaja tekee myös opetusmateriaalit. Opiskelijalle tehdään HOPS

Ammattikorkeakoulu päättää itse opetussuunnitelmistaan ja opintojaksokuvauksistaan jotka AMK:N hallitus tai rehtori vahvistaa. Tämä tuo haasteen miten vertailukelpoisia tutkinnot ovat, koulujen tavoitteet voivat olla todella korkealla vaihtelevasti, koska sisällöt kouluittain vaihtelevat. Koulutuksen järjestäjä laatii opintojaksot eri koulutusohjelmille ja suuntautumisvaihtoehdoille. Opettaja päättää arviointi- ja opetusmenetelmät

4.10 Lait ja asetukset lähiopetuspäivä

4.10 Lait ja asetukset lähiopetuspäivä

18.1 Oikeusvaltioperiaate: Suomen perustuslaki 2 pykälä 3 momentti.Opiskelijalla on lain mukaan oikeus saada opetusta ja tukea opinnoilleen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Opettaja käyttää julkista valtaa ja hänen toimintansa perustuu lakiin. Opettajan pitää ottaa alan lait ja opetuslait haltuunsa, ennen työn aloittamista, sekä lain nimikkeet, että niiden sisällöt. Jos asioita sovelletaan, ne pitää perustella, esimerkiksi opetussuunnitelmien teossa. Lainsäädäntö menee pedagogisen vapauden edelle, opettaja ei voi sooloilla, eikä tehdä asioita vakaumuksensa tavalla.

Sivuja joissa lakeja ja sääntöjä opetukseen liittyen: www.finlex.fi /Opetus- ja kultturiministeriön sivu, jossa kerrotaan opetusreformista ja sen aikataulusta www.minedu.fi / Opetushallituksen sivu www.oph.fi / tietoa myös opettajien ammattijärjestön sivulta  www.oaj.fi.
Finlexistä näkee lakiin tehdyt viitteet, eli mitä muutoksia lakiin on tullut. Finlexissä on aina ajantasainen tieto ja se on kaikille avoin ja ilmainen lakipalvelu. Jokaiselle opintoalalle on oma lakinsa., että opetusvälineissä tai opetusympäristössä on turvallisuusriski, hänen kannattaa kieltäytyä opettamasta, ettei vahinkoja satu ja viedä tieto tästä eteenpäin esimiehelleen. Opettajan on hyvä kouluttaa its

Työturvallisuus menee opetussuunnitelman edelle. Mikäli opettaja huomaaeään lakiopinnoissa ja päivittää omaa lakitietoaan ja osaamistaan. Opettajan pitää opettaa opetussuunnitelman mukaisesti, jos hän ei tiedä  opettamansa tutkinnon perusteita, hän voi lukea ne esimerkiksi

https://eperusteet.opintopolku.fi

Tekijänoikeus on tärkeä osa opettajan työtä, ettei opettaja syyllisty tekijänoikeusrikkomuksiin, hänen on syytä tietää mitä materiaalia hän voi käyttää ja mihin tarvitaan tekijän lupa. Sivustoja joissa voi perehtyä tekijän oikeuksiin, ovat www.opentekoa.fi / www.operight.fi / www.kopiraitti.fi
Opettaja omistaa tekemänsä materiaalin, jos hän on koulun materiaalin tuottaja. Yrityksessä materiaalin omistaa yleensä työnantaja, ellei ole toisin sovittu. Videota ei saa käyttää opetuksessa periaatteessa, koska se katsotaan elokuvan katsomiseksi, ja tekijänoikeuslaki kieltää näyttämästä elokuvia julkisesti. CC-lisenssillä (Creative Commons License) julkaistut videot ovat ok opetustilanteissa. Youtube-luvalla saa katsoa vain yksityisesti, ei esittää julkisesti. Opiskelijalle voi antaa linkin, että hän katsoo videon omatoimisesti. Koulutuskäyttöön käytettäviin videoihin voi kuitenkin kysyä luvan videon tekijältä. Hallintolaki kertoo minkälainen on hyvä virkamies, mitä hänen pitää tietää Henkilötietolaki on tärkeä, miten asiakirjat ja henkilötiedot käsitellään. Lastensuojelulaki on tärkeä tietää kun opetetaan alaikäisiä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta kertoo, mitä opettajalta vaaditaan työhön pääsemiseksi.

18.2