Mikro-oppimistehtävässä pohdittiin mikä on itsearvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Aivoriihimenetelmällä ryhmässä pohdittiin tätä kysymystä. Itsearvioinnin merkitys aukesi monesta näkökulmasta, se on haastavaa mutta pakollista, että oppiminen ja osaaminen kehitttyy, samoin motivaatio ja itsetuntemus.
Opiskelijan arvioinnin perusteet perustuvat lakin. 2018 arviointiin osallistuu opettaja ja työelämän edustaja, arviointikeskusteluun opiskelija voi osallistua. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa, mutta sen avulla voidaan myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Ammattiosaamisen näyttö on samalla koko opintokokonaisuuden arvosana. Kolmosen arvosana edellyttää, että opiskelija on tehnyt kaikki opintokokonaisuuden asiat itse omatoimisesti, ilman ohjausta. Kakkosen saa, jos ohjausta on vähän. Enimmäkseen ohjatusti suoritettuna arvosana on ykkönen. Mukautettu arvosana on erityistuen tarpeessa oleville nuorille, eli jos opiskelija ei selviydy ohjattunakaan opetuksena.
Opiskelijalla on oikeus uusia ja korottaa arvosanaansa, näiden kertoja ei ole määritetty. Opettaja voi päättää onko opiskelijalla ollut mahdollisuus esimerkiksi viikossa oppia tai parantaa suoritustaan arvosanan korottamisen edellytykseen. Ei ole realistista, että satojen oppituntien oppimäärää voisi korottaa ihan kevyin perustein tai lyhyellä varotusajalla. Esimerkiksi 30 opintopisteen suoritusta on vaikea korottaa tai uusia. Ammattiosaamisen näyttö kattaa kaikki osaamisen alueet ja loppuosaamisen. Ammattiosaamisen näyttöön voi ottaa uusintaan jonkin pienen työn tai tehtävän kautta. Aika voi olla esimerkiksi kaksi viikkoa, mikäli näyttää, että opiskelija on motivoitunut tekemään uudestaan ammattiosaamisen näytön. Opiskelijan on oikeus saada ohjausta ja opetusta Tämä ei ole opettajan päätettävissä. Tämän kautta opiskelija voi suorittaa tutkinnon, tai saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.
Opiskelijan provosoinnista tapahtuneen ylilyönnin seurauksena opettaja häviää aina. OAJ ja työnantaja eivät ole tässä opettajan puolella. Koulutusta järjestävän tahon pitää mahdollistaa opiskelijoiden osallisuus, esimerkiksi opiskelijakunnan kautta ja huolehtia, että opiskelija opiskelijakuntaan liityttyään on mahdollistua osallistua em. tahon kokoukseen. Opiskelijakuntaa ei myöskään saa ohjeistaa, vaan sen pitää antaa toimia kouluaikana. Opiskelijakunnan toiminta toisaalta myös kehittää oppilaitoksen toimintaa.
Arviointiprosessissa on lähtötilanne, jossa selvitetään mitä opiskelija osaa. HOPS suunnitellaan suhteessa ops:n ammattitaitotavoitteisiin. Lähtötilanne etenee Jatkuvaan arviointiin ja kannustavaan palautteeseen opetustilanteissa ja oppimistehtävissä. Opettajan pitää ohjata opiskelijat aina itsearviointiin. Kolmas vaihe on Opintojakson / tutkinnon osan arviointi: Koostuu monipuolisista kokonaisuuksien hallintaan liittyvistä tehtävistä.. Ei pelkkää lopputenttiä ! Arvioinnissa arvioidaan oppimista ja osaamisen arviointia. Päivittäin seuraamalla oppilaiden työskentelyä, antamalla rakentavaa palautetta ja ohjausta. Arvioinnin ei tarvitse olla numeerista, vaan se voi olla suullista.
Aikuispuolen ammattioppilaitoksen näytöt ja näyttötutkinnot tehdään aina työelämässä. Nuorisopuolella arviointi voidaan suorittaa myös oppilaitoksessa.
Arviointimenetelmiä ovat Oppimispäiväkirja, johon opiskelija raportoi oppimaansa ja mitä jää epäselväksi Mitä merkitystä opituilla asioilla on. Voi olla kirjallinen, video, sanallinen (keskustelu) SWOT- analyysi itsearvioinnin välineenä. Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet, Uhat.
Vertaisarviointi: Opiskelijat arvioivat toistensa suoritusta palautteen kriteereiden perusteiden avulla. Toimii pienryhmissä tai pareittain.
Arvioinnin ohjeistus löytyy Arvioinnin opas -kirjasta /sähköisenä
Arviointiprosessissa on lähtötilanne, jossa selvitetään mitä opiskelija osaa. HOPS suunnitellaan suhteessa ops:n ammattitaitotavoitteisiin. Lähtötilanne etenee Jatkuvaan arviointiin ja kannustavaan palautteeseen opetustilanteissa ja oppimistehtävissä. Opettajan pitää ohjata opiskelijat aina itsearviointiin. Kolmas vaihe on Opintojakson / tutkinnon osan arviointi: Koostuu monipuolisista kokonaisuuksien hallintaan liittyvistä tehtävistä.. Ei pelkkää lopputenttiä ! Arvioinnissa arvioidaan oppimista ja osaamisen arviointia. Päivittäin seuraamalla oppilaiden työskentelyä, antamalla rakentavaa palautetta ja ohjausta. Arvioinnin ei tarvitse olla numeerista, vaan se voi olla suullista.
Aikuispuolen ammattioppilaitoksen näytöt ja näyttötutkinnot tehdään aina työelämässä. Nuorisopuolella arviointi voidaan suorittaa myös oppilaitoksessa.
Arviointimenetelmiä ovat Oppimispäiväkirja, johon opiskelija raportoi oppimaansa ja mitä jää epäselväksi Mitä merkitystä opituilla asioilla on. Voi olla kirjallinen, video, sanallinen (keskustelu) SWOT- analyysi itsearvioinnin välineenä. Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet, Uhat.
Vertaisarviointi: Opiskelijat arvioivat toistensa suoritusta palautteen kriteereiden perusteiden avulla. Toimii pienryhmissä tai pareittain.
Arvioinnin ohjeistus löytyy Arvioinnin opas -kirjasta /sähköisenä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti