5.10 Lähiopetuspäivä

5.10 Lähiopetuspäivä

Ammatillisen koulun opettajalla on noin 24,5 tuntia / viikko ja 40 viikkoa vuodessas opetusta.

Opetusvelvollisuus on 730 - 930 tuntia / vuodessa.

Aikaan ja paikkaan sitomatonta suunnitteluaikaa on 25 - 30 % työajasta tulevaisuudessa. Ammatillisen opettajan palkka tulee olemaan parin vuoden päästä lisien kanssa noin 4100 - 4300 € / kk. AMK tekniikan opettajien palkka lähtee yli 5000 €/ kk .

Mikro-oppimistehtävässä Outi ja Terhi esittelivät uutena oppimisympäristönä case-opetusmetodilla YritysAmiksen pyörittämän kahvilan, jossa opiskelevat opiskelijat tekevät kahvilatyötä ja oppivat työtaitoja kahvilan pidon vaatimuksiin. Tehtävänä oli tarkastella mitä kaikkea taitoja ja asioita opiskelijat oppivat kahvilatoiminnassa, opettajat valaisivat lopuksi kyseisen opintolinjan opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet kyseiseen harjoitukseen liittyen..

 Kävimme läpi ryhmätöinä minkälainen on hyvä oppimisympäristö tämä oli oma aiheemme ja herätti paljon keskustelua, ryhmätyönä myös mitä vaatii elinikäinen oppiminen. ECVET -osaamisperusteisuus, ryhmätyö. ECVET-tavoitteena yhdenmukaistaa tutkintorakenteet. viimeisenä esityksenä ydinainesanalyysi. Ydinainesanalyysin avulla voidaan tutkia, mikä opetettavassa asiassa on tärkeintä ja se on pakko osata, se on Ydinasiaa. Ydinasian opittua voidaan siirtyä laajempiin tietoihin, ja niiden päälle vielä hyvä tietää osio. Aikaa opetuksen suunnittelussa pitää varata eniten ydinasialle. Ydinainesanalyysi selkeni minulle täysin.

Päivän tehtävät:

Mitä on osaamisperusteinen oppimissuunnitelma:

Osaamisperusteinen oppimissuunnitelma on uusi oppimissuunnitelman malli. Tässä suunnitelmassa keskitytään siihen, miten oppimisesta saatu osaaminen voidaan osoittaa opinnoissa. Osaaminen pitää tunnistaa ja tunnustaa. Jos opiskelija sanoo, että hän osaa rakentaa linnunpöntön, häntä pyydetään tekemään sellainen, kun linnunpönttö on valmis, opettaja voi tunnustaa että hän osaa sen tehdä. Näin hän saa linnunpöntön rakennuksesta sitä vastaavan opintokokonaisuuden hyväksyttyä. Hänen ei tarvitse opiskellla tätä varten teoriaa, vaan tärkeää on itse osaaminen.

Mitä EVCET tarkoittaa: EVCET on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä.  EVCETIN tarkoituksena on, että missä tahansa euroopassa suoritettuja opintoja ja tutkinnon osia voisi hyödyntää yhdenmukaisella tavalla Euroopan alueella. Kaikkien tutkintojen kaikkia opintokokonaisuuksia ja tutkinnon osia vertaillaan opintopisteiden määrällä. Osaamisen ja oppimistulosten tarkastelussa käytetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä.Opintosuoritusten siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla. Ensimmäisessä vaiheessa päämääränä on koulutuksessa olevien liikkuvuuden edistäminen.

Miten opetusta suunnitellaan

Opetuksen suunnittelussa pitää ensin määritellä selkeästi opetuksen tavoitteet, eli mitä opettaja haluaa asiasta opittavan ja mikä on opetuksen aikataulu. Sen jälkeen mietitään mikä on sitä ydinasiaa, joka opetuksessa on kaikkein tärkeintä oppia ja mitä ydinasian lisäksi kannattaisi opetukseen tuoda. Opetuksen sisällön miettimisen lisäksi pitää valita opetusvälineet, opetusmetodit ja opetusmateriaalit. Tärkeää on miettiä myös, miten asiat esittää, että ne olisi helpointa ymmärtää. Opetuksen suunnitteluun kuuluu myös arvioinnin suunnittelu. Opetuksen jälkeen opettajan pitää arvioida opetuksen taso, hän voi kerätä opiskelijoita esimerkiksi kirjalllisen palautteeen.

Mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa. http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/opstyo/ydinainesanalyysi.html

Ydinainesanalyysi tarkoittaa sitä, että opettaja miettii opetettavan aineensa sisäisen rakenteeen mahdollisimman tarkasti.Käytännössä analyysi tapahtuu siten, että kurssin tai kokonaisuuden aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot luokitellaan 2-4 luokkaan. Jako voi olla esimerkiksi, että opetettavan aineen rakenteessa on ydinasiat, täydentävät asiat, ja erityistuntemusta vaativat asiat. Ydinaines on sitä oppimisen aluetta, jonka tiedot ja taidot opiskelijan on hallittava ja jonka oppiminen pitää olla syväoppimista, ja oppimistulosten pysyviä. Kun opettaja tekee ydinainesanalyysin opetettavasta asiastaan, hän pystyy myös laskemaan paremmin opetettavaan asiaan liittyvän ajankäytön. Ydinaines on opetettavan aineen teorioita, malleja ja periaatteita.

Tärkeää on se, että opiskelijat oppivat opetettavan aineen ainakin keskeisimmät ydinasiat, ennen kuin he jatkavat opintojaan ydinaineksen ympäriltä vaativampiin kokonaisuuksiin. Ydinaines on esimerkiksi senioreiden tietokoneen käytön opetuksessa, miten tietokone avataan, miten hiiri ja näppäimistö toimii. Kun nämä asiat ovat hallussa, voidaan jatkaa opetusta esimerkiksi kansion tekemiseen, johon hiiren käyttö ja painikkeet ovat edellytys. Samoin tekstin kirjoittaminen ja sen tallentaminen tehtyyn kansioon.

Osaaminen ja oppiminen

Opetusteko -> Oppimisteko -> Osaamisteko

Oppiminen

Oppimista ei voi tapahtua, mikäli oppimista ei viedä oman mukavuusalueen lähikehityksen vyöhykkeelle tai epämukavuusalueelle, epämukavuusalueelle ei kuitenkaan saa viedä oppilasta liian nopeasti, sillä hän tipahtaa kärryiltä ja oppiminen vaikeutuu liikaa.

Lähikehityksen vyöhyke on alue, johon osaamista ei ole riittävästi, mutta perusteet ovat hallussa. Tämän kiinnostavan alueen opiskelu kehittää oppimista.

Mukavuusalue on se alue, jossa on helppoa ja turvallista olla ja työskennellä, mutta sen alueella ei juuri tapahdu oppimista. Oma mukavuusalue kuitenkin pienenee, jos sieltä ei koskaan lähde pois.

Oppimistyylitestit ovat ristiriitaisia, ne eivät ole luotettavia, niiden käyttöä ei suositella. Oppiminen on aina yksilöllistä jolloin opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Testeillä pyritään muka sanomaan, kuka on auditiivinen, kuka visuaalinen ja kuka kinesteettinen oppija. Oppiminen kehittyy kun heikkouksia vahvistetaan ja vahvuuksia hyödynnetään, eli kompensoidaan.

OPS on opetussuunnitelma, se on hallinnollinen ja julkinen asiakirja ja se on koulutuksen järjestäjän laatima ja hyväksymä. OPS on opetuksen ja oppimisen suunnittelun lähtökohta ja väline.

Opetussuunnitelmajärjestelmä on kolmitasoinen,

alin taso on Valtakunnallinen taso (hallitus, eduskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö yms.) keskitaso on Paikallinen taso (koulutuksen järjestäjä, jolla on oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma)

korkein taso on yksilötaso /opiskelijalle tehtävä HOPS, opettajan tekemä opetuksen suunnittelu, ohjaus/toteutus ja arviointi.

TOINEN ASTE: Valtakunnalliset tutkinnot perusteet sisältäen koulutusohjelmat ->

Toisella asteella on koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja kaikille koulutusohjelmille laaditaan omat. Osa kouluista vaatii tekemään tuntisuunnitelmat, opettaja tekee myös opetusmateriaalit. Opiskelijalle tehdään HOPS

Ammattikorkeakoulu päättää itse opetussuunnitelmistaan ja opintojaksokuvauksistaan jotka AMK:N hallitus tai rehtori vahvistaa. Tämä tuo haasteen miten vertailukelpoisia tutkinnot ovat, koulujen tavoitteet voivat olla todella korkealla vaihtelevasti, koska sisällöt kouluittain vaihtelevat. Koulutuksen järjestäjä laatii opintojaksot eri koulutusohjelmille ja suuntautumisvaihtoehdoille. Opettaja päättää arviointi- ja opetusmenetelmät